Vallan vahtikoirat
Välillä tuntuu, että liian harvoin isot mediat kirjoittavat maahanmuutosta, turvapaikanhakijoista, pakolaisista, leikkauksista tai muista viime päivien puhuttavista ilmiöistä sortumatta jonkin sortin persuretoriikkaan tai valtaapitävien peesaamiseen. Ja joskus tuntuu, etten ole tarpeeksi analyyttinen, kriittinen tai tiedostava edes huomatakseni sitä. Aina välillä sitä havahtuu huomaamaan, miten niin moni asia oikeastaan menee ihan ohi. Tajuaa, ettei koskaan ollut tullut ajatelleeksi asiaa tältä tai tuolta kantilta, vaikka sitä kuvittelee olevansa kovinkin tiedostava.
Mutta onneksi voi oppia uutta ja myöntää olleensa väärässä. Se on itse asiassa hienoimpia asioita elämässä, loputon tiedonjano. Itse olen usein aika ulalla, enkä halua tämänkään blogin suhteen kasvattaa liian suurta kynnystä julkaista mielipiteitäni, koska ne eivät ole ”valmiita”. Yritän koko ajan kyllä olla tietoisempi siitä, mitä sanon, mutta kaikkihan me opimme koko ajan lisää.
Mediakriittisyys on todella vaikeaa. Kuka tahansa vähänkään lähdekriittinen ja medianlukutaitoinen ihminen ymmärtää kyllä, että MV-lehti on täyttä potaskaa. Mutta entä kun sanallinen vallankäyttö tihkuu valtamediaan? Klikkausjournalismi kaventaa jatkuvasti eroa MV-lehden kaltaisten ”laatujulkaisujen” ja valtakunnanmedian välillä, kun sanavalinnat ovat kaikkea muuta kuin neutraaleja ja jo otsikot ohjaavat lukijat tekemään tietynlaisia tulkintoja. Toimittajatkin usein syyllistyvät siihen, että ottavat jotkut asiat ikään kuin annettuina, sen sijaan että todella kyseenalaistaisivat kaiken tarkoituksen. Tiedän toki, että rahat ovat vähissä mutta…
Alan olla aika kyllästynyt suurienkin medioiden tapaan puhua maahanmuuttajista tai turvapaikanhakijoista jonain yhtenäisinä ryhminä, jotka toimittajienkin mielissä tuntuvat edustavan lähinnä sellaisia ihmisryhmiä, jotka ulkonäöltään eroavat ”kantasuomalaisista” (pidän sanaa kantasuomalainenkin jotenkin vähän kummallisena). Kyllästynyt siihen, että puhutaan laittomista maahantulijoista viitaten turvapaikanhakijoihin, sillä ei ihminen voi olla laiton, etenkään turvapaikanhakija.
Kyllästynyt siihen, että annetaan ymmärtää, että ihmissalakuljetus on joidenkin keljuudesta johtuva ongelma ja tehdään ”kamalat salakuljettajat” -henkisiä kauhistelujuttuja kiinnittämättä huomiota siihen, että itse asiassa ongelma on EU:n rajapolitiikassa. Puhutaan hallitsemattomista virroista tai pakolaisvyöryistä, vaikka Eurooppaan tulevat turvapaikanhakijat muodostavat tuskin prosenttiakaan maailman yli 50 miljoonasta pakolaisesta (joista, by the way, yli 30 miljoonaa on paossa kotimaansa sisällä).
Kyllästynyt siihen, että puhutaan vastakkainasettelusta, ikään kuin rasismin vastustaminen olisi jokin ääripää. Ei rasismissa ole keskitietä, se on aina väärin. Annetaan poliitikkojen lausua korulauseita rasismin tuomitsemisesta, kun he aktiivisesti omalla toiminnallaan normalisoivat sitä.
Kyllästynyt siihen, että väännetään jatkuvasti maahanmuuton kuluista, vaikka OECD:nkin mukaan siirtolaisuudesta aiheutuvat kulut ovat ”hyötyjä” suuremmat. Vaikka ihmisten, siis ihmisten, eikä kuluerien arvottaminen rahassa on muutenkin kyseenalaista. Auttaminen on inhimillisyyttä, ei mitään plussatuloksia valtion budjetissa. Ja sitten joku kehtaa tulla kommenttiosioon nillittämään miten ei puhuta oikeista kustannuksista, kun niistä päin vastoin jauhetaan ihan liikaa.
Kyllästynyt siihen, että Jussi Halla-ahon tapaiset ihmiset, joiden mielestä maailma voitaisiin ilomielin rajata Euroopan rajojen ulkopuolelle ja jättää sinne, saavat ihan liikaa tilaa ideoilleen mediassa. Että hän pääsee esiintymään ikään kuin rationaalisena järjen äänenä. (Täällä muuten aika hyviä pointteja aiheesta). Eihän Suomen Vastarintaliikkeen johtajistakaan tehdä henkilökuvia, vaikka kyllä hekin jotain vähemmistöä edustavat.
Joskus toivoisin medialta enemmän terää. Pokkaa pitää joitakin näkemyksiä vähemmän valideina, koska sitä toisten ihmisten ihmisarvon kieltäminen on. Epävalidia. Ettei tarvitsisi kirjoittaa juttuja, jossa otetaan ennakkoluuloiset väittämät lähtökohtaisesti jotenkin edes esittämisen arvoisina ja sitten puolivillaisesti kommentoidaan niitä (ja jossa voi vain arvata, etteivät ”ulkomaalaiset” tarkoita vaikka ruotsalaisia). Kyllä meillä olisi valmiuksia korkeatasoisempiinkin keskustelunavauksiin.
Samaa mietin tuossa kommentoidessa, että Suomesta puuttuu hyvä ja monipuolinen valtakunnallinen sanomalehti. Mutta puuttuuko vastaava valtakunnallinen media? Mielestäni ei. Yle on loistava, laadukas ja monipuolinen mediatalo. Kaipaisin yhtä hyvää sisältöä valtakunnallisena paperisena julkaisuna. Mutta kiinnostaako ihmisiä maksaa laadusta? Laadukkaan sisällön tekeminen nimittäin ei ole aivan ilmaista.
Longplay on myös tosiaan oikeastikin tosi hyvä! Sehän on eräänlainen moderni aikakauslehti verkossa?
Ja kiitos luentovinkistä! Sinne täytyy mennä, mikäli aikataulu ei petä.
Se vielä lisäyksenä, että omassa mediakulutuksessa netin keskustelupalstat ja blogit eivät tule koskaan voittamaan ammattitoimittajien tekemiä juttuja. Maksan mielelläni siitä, että voin lukea ammattimaisesti tehtyjä juttuja, jotka ovat hyvin taustoitettuja ja niin lähellä objektiivista tiedonvälitystä kuin se vain on mahdollista. Toki ymmärrän, että täydellistä objektiivisuutta ei tiedonvälityksessä olekaan, mutta hyvä toimittaja pääsee aika lähelle sitä.
Jos haen mielipiteitä, silloin menen nettiin. Toki blogeista ja keskustelupalstoiltakin netistä usein saa niitä uusia ja avartavia näkökulmia, mutta hyvässä lehtijutussa nekin on jo esitelty ja ”esikypsennetty/pureskeltu” valmiiksi, mahdollisesti vieläpä kriittisestä näkökulmasta jokainen eri tulokulma asiaan.
Toki, olen samaa mieltä siitä, että hyvin tehdyt, taustoittavat jutut ovat korvaamattomia. Blogitkin tosin parhaimmillaan tarjoavat hyvin argumentoituja ja perusteltuja näkemyksiä, joita kirjoittavat myös ne ammattitoimittajat. Toki eihän blogi nyt formaattinakaan tarjoa mahdollisuutta kovin monipuoliseen asioiden käsittelyyn, mutta netissä löytyy tilaa sellaisillekin esim. vaikka taloutta koskeville mielipiteille, joille valtamediassa on vain vähän tilaa. Mutta eivät ne tosiaan ole toisensa korvaavia lähteitä, eikä pidäkään! Kaikelle tarkoituksensa 🙂
Yle on laadukas ja sen olemassaolo näin pienessä maassa on pienoinen ihme. Suurin osa ihmisistä kuitenkin tuntuu saavan tietonsa maailman menosta lyhyistä nettiuutisista tai päivän lehdestä, joiden toivoisi olevan mahdollisimman objektiivisia ja kyseenalaistavia, en tiedä ovatko ne Ylelläkään aina sitä… Niin monella ei tunnu olevan kiinnostusta tai yksinkertaisesti aikaa lukea pidempää journalismia. Tiedon pitäisi olla helposti saatavissa edes joihinkin eettisiin ohjenuoriin sitoutuneista lähteistä.
Tunnistan kyllä kritiikin journalismin nykyistä tilaa koskien. Joukkotiedotusvälineet ovat nykyisin usein varsin hampaattomia. Sen vuoksi pidänkin tärkeänä, että seuraan mediaa mahdollisimman laajasti, jolloin varmasti samasta aiheesta saa erilaisiakin näkökulmiakin kuin lukemalla vain samaa maakuntalehteä päivästä toiseen ja katsomalla saman kanavan tv-uutiset iltaisin. Aikakauslehdissä mielestäni on vielä hyvä taso jutuilla ja usein tosi hyviä juttuja päivän polttavista aiheista.
Viimeaikoina media on uutisoinut sangen kehnosti nimenomaan esiin nostamastasi pakolaisaiheesta. Ei käy kieltäminen, surkeaa suorastaan. Toinen huonosti uutisoitu asia on(kuten jossain toisessakin postauksesi kommenttiosiossa sivuttiin) talouspolitiikka ja sen ”välttämättömyydet” yms.
Hauskaa kuitenkin, että kaiken kaikkiaan meillä on yksi laaja-alaisimpia, monipuolisimpia ja parhaita joukkotiedotusvälineiden kenttiä mitä maailmasta löytyy. Toki maailmasta löytyy laadukkaampia yksittäisiä medioita kuin yksikään suomalainen media, mutta kokonaiskuva suomalaisesta journalismista on kuitenkin tosi hyvä. Tämä ei tietenkään vähennä tarvetta mediakriittisyytteen ja median analyyttiseen tarkasteluun.
Pointtina on, että suosittelen vahvasti kuluttumaan mediaa muutenkin kuin näitä kaikkein isoimpia ja kauneimpia mediajättejä. Erityisesti yhteiskunnallisista asioista ylipäätään, politiikasta, poliittisesta vallankäytöstä ja vallasta on tosi paljon hyviä juttuja eri aikakauslehdissä.
Meinasin ympätä tuohon samaan yhteyteen myös juuri ton talouspolitiikan, ja ”leikkauspakot” sun muut, johon valtamedia suhtautuu kyllä todella hampaattomasti. (Tuli mieleen kun joskus puhuit luennoista, perjantaina on yliopistolla avoin luento aiheesta jos kiinnostaa. Ulkomainen taloustieteen tutkija kertoo Euroopan talouskuripolitiikan vaihtoehdoista Metsätalolla viideltä. Enkä tietenkään muista kenestä oli kysymys, joku tunnettu kuitenkin 😀 (Tarkistin: Bill Mitchell))
Mutta onneksi on vielä paljonkin hyvää journalismia! Longplayta ja muita ajan kanssa kirjoitettuja juttuja pitäisi tukea enemmänkin. Ja netissä on tosi ammattimaisesti tehtyjä blogeja, joissa on tosi monipuolisia kannanottoja eri aiheisiin. (Tosin netistä se kaikkein kamalin sontakin tietysti löytyy.) Pitäisi olla enemmänkin aikaa lukea lehtiä.
En osaa juurikaan arvioida suomalaista mediaa kansainvälisellä tasolla, mitä nyt olen helpottunut siitä ettei täällä ole niin päällekäyvän asenteellista mediaa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa.
Taitaa olla tuo luennoitsija William Mitchell? Siitä oli tänään yllättävän iso juttu Hesarin taloussivuilla. Vaikuttaa mielenkiintoiselta ukolta!
Joo juuri hän. Varmaan tosi mielenkiintoinen luento, nyt se jouduttiin jo valtavan kysynnän vuoksi siirtämään isompaan saliin Porthaniaan… Saas nähdä mahtuuko mukaan!
Lisäyksenä vielä, suren lähinnä sitä, että mielestäni Suomesta ei tällä hetkellä löydy sellaista oikeasti laadukasta valtakunnanmediaa, jota moni myös lukisi (toisin kuin aikakausilehtiä, jotka kuitenkin pääosin taitaa olla aika pienen porukan juttu). Osittain tietysti siksi, ettei siitä haluta maksaa, tai sitten elän virheellisessä kuvitelmassa siitä että kaikkia kiinnostaa 😀