Kun vauvan liikkeet katosivat vatsassani
Eilen illallisen jälkeen aloin ihmettelemään kun vauva ei alkanut tuttuun tapaansa liikkumaan vatsassani, niinkuin yleensä aina sen jälkeen kun olen jotakin syönyt. Aloin miettimään, milloin viimeeksi vauva liikkui ja en aamuisten potkujen jälkeen muistanut kertakaan koko päivän aikana tunteneeni vauvan liikkeitä. Koitin herätellä vauvaa vatsaani heilutellen, sillä yleensä siinä vaiheessa saan potkun tai kaksi takaisinpäin jos en isompaa liikesarjaa. Kun mitään ei tapahtunut aloin jo hieman panikoimaan. Pyysin miestäni myös koittamaan jos hän saisi jotakin reaktiota aikaiseksi, mutta ei hänkään saanut. Hän ei kuitenkaan panikoinut vaan oli sitä mieltä, että vauva vaan nukkuu ja lepää rauhassa kun oli viilein päivä hetkeen, enkä ollut liikkunut niin paljoa kuin edellisinä päivinä. Hän oli myös sitä mieltä, että olen varmasti tuntenut liikkeitä päivän mittaa, mutten ole vain kiinnittänyt niihin suurempaa huomiota sillä olen jo tottunut niihin.
Päätin mennä suihkuun sillä melkeinpä jokaisena suihkukertana on vauva herännyt, jos ei ole jo valmiiksi ylhäällä ollut. En tiedä mistä tämä johtuu, mutta olen ajatellut, että vauva kuulee tai tuntee veden äänen vatsani läpi ja siintä syystä on aina ylhäällä, mutta tiedä sitä. Kun tästäkään ei ollut mitään hyötyä vauvan liikkeiden tuntemiseen aloin jo olla todella paniikissa. Soitin sairaalalle, josta käskettiin tekemän visiitti samantien.
Sairaalalle päästyämme minut laitettiin sydänkäyriin (onkohan tämä oikea sana suomeksi?) ja samantien vauvan sydänäänet tulivat kuuluviin. Sydänäänet kuultuani tuli tietynlainen helpotuksen tunne samantien sillä ajattelin, että ainakin hän on siellä elossa. Hoitaja koitti saada vauvaa liikkumaan vatsani läpi ja kun tästä ei ollut apua haki hän minulle pari lasia jäävettä ja herätteli vauvaa hänen päätään koskemalla. Koska vauva on jo pää alaspäin niin tämä tuntui minulle aika epämukavalta, mutta tärkeintä on tietysti vauvan olo, ei minun epämukavuuden tunteeni. Lopulta vauva alkoi liikkumaan ja pienten liikkeiden jälkeen liikkeet voimistuivatkin jo niin, että näkyivät selvästi vatsani läpi. Sykkeetkin kohosivat korkealle hetkeksi.
Kaikki siis hyvin ja huolestuin turhasta. Meitä pidettiin sairaalalla noin puolentoista tunnin ajan, ihan vain varmuudeksi ja tarkkailtiin että vauvan liikkeet ja sydänäänet ovat normaalit ja minulla on hyvä mielin lähteä kotiin päin. Tämä oli ensimmäinen kerta koko raskauteni aikana kun oikeasti pelästyin, että jotakin on vialla. Suureksi onneksi ei kuitenkaan ja selvittiin vain säikähdyksellä. Mieskin totesi että hän oli oikeassa ja vauva oli vaan ottamassa kunnolla lepoa. Hoitajakin siinä totesi, että aina on parempi soittaa ja mennä paikanpäälle jos on itse epävarma mistään. Koskaan ei ole haittaa olla liian huolissaan kun ajatella että en kehtaa mennä näytille. Itse myös ajattelen ensikertalaisena, että kaikesta uskaltaa kysyä kun on ensimmäinen raskaus niin ei ole muutenkaan tietoa mistään.
Tänään olen jälleen tuntenut vauvan liikkeet aivan normaalisti ja ehkä jopa vahvempana. Hän siellä ilmoittelee että kaikki on hyvin.
Rauhallista sunnuntaita olen viettänyt tänään ja mitä nyt paria muuttolaatikon pakkaamista lukuunottamatta en ole oikeastaan tehnyt mitään muuta kun ottanut vaahtokylvyn. Se muuten rauhoittaa aina ja rakastan laittaa kynttilät palamaan ja rauhallista musiikkia taustalle. Ihanaa.
