Mikä estää sinua olemasta onnellinen?
Miksi on niin helppo valittaa ja tyytyä olemaan onneton? Miksi on vaikea tehdä asioille mitään ja helppo sanoa että en minä voi, tai olisin onnellinen jos/kun… Miksi odotetaan, että asiat muuttuisivat tai että joku tulisi ne sinulle muuttamaan? Miksi on vaan niin helppo tyytyä siihen mitä on tai mitä ei ole? Ymmärrän ja tiedostan esimerkiksi masennuksen ja sen tuomat haasteensa, mutta tässä postauksessa tarkoituksenani on puhua siintä ”normaalista” valittamisesta omaan elämäänsä ja omiin valintoihinsa.
Totuus kuitenkin on, että ei kukaan tule sinua kotonta hakemaan tai sinun elämääsi muuttamaan vaan sinun tulee tehdä itse muutos parempaan. Oli kyseessä sitten elämäntapojen muutos, laihdutus, yksinäisyydestä eroon pääseminen, puolison löytäminen (tai siintä eroon pääseminen), uuden työpaikan löytäminen tai ihan mikä tahansa. Aina sanotaan, että se ensimmäinen askel on vaikein ottaa ja olen ihan samaa mieltä. Kun sen ensimmäisen askeleen on ottanut, on toinen helpompi. Ei kukaan meistä ole onnettomaksi syntynyt ja kaikilla meistä on mahdollisuus parempaan.
En sano että itse olisin sen lopullisen onnellisuuden elämästäni löytänyt, mutta voin käsi sydämellä sanoa, että olen tänä päivänä paljon onnellisempi kuin muutama vuosi sitten. Kyllä se on minulta paljon töitä vaatinut ja paljosta luopumista, mutta kun jostakin luopuu niin saa jotakin parempaa tilalle. Vielä on minullakin matkaa sinne missä haluan olla ja mitä saavuttaa elämältäni, mutta olen tyytyväinen siihen että olen matkalla oikeaan suuntaan. Jokaisella meistä on omat haaveensa ja unelmansa eikä ole kahta samanlaista elämää. Mutta jokaisella meistä on ne samat mahdollisuuden oman elämän muuttamiseen.
Ensimmäinen askel on kysyä itseltä mikä minut tekee onnettomaksi, mihin elämän osa-alueeseen en ole tyytyväinen ja mitä haluan muuttaa elämässäni? Kun tiedostat tämän on helpompi siirtyä seuraavaan kysymykseen, joka on mitä minun tulee tehdä päästäkseni pisteeseen jossa haluan olla? Kun tiedät mitä haluat muuttaa ja mitä tarvitset sinne pääsemiseen älä pelästy! Se voi tuntua pelottavalta tai pitkältä tieltä mutta muista, että ei Roomaakaan päivässä rakennettu, eikä kukaan meistä ollut seppä syntyessään.
Se päivä tulee kun huomaat että olet päässyt pitkälle siintä mistä lähdit ja kun ajattelet matkaasi taaksepäin olet onnellinen, että tulit ottaneeksi sen ensimmäisen askeleen.
