Kotona kaksin

Me ollaan vauvan kanssa oltu kotona päivisin kahdestaan siitä päivästä lähtien kun kotiuduttiin sairaalasta.
Australiassa voi isyyslomaa saada kaksi viikkoa ja tämän kustantaa Centrelink eli paikallinen Kela. Koska me ei olla Australian kansalaisia eikä meillä ole pysyvää oleskelulupaa vielä, me ei olla tähän oikeutettuja. Vaihtoehtoina oli siis Ryanilla ottaa palkatonta lomaa tai käyttää vuosiloma päiviä ollakseen kotona meidän kanssa.

Hänen pomo suostui antamaan hänelle neljä päivää palkallista lomaa ja koska synnytykseni käynnistyi maanantaina näin ollen Ryan palasi töihin jo perjantaina. Ei siis kamalan pitkää aikaa ollut meidän kanssa ja koska synnytys ei mennyt ihan parhaalla mahdollisella tavalla, koko tämä aika me oltiin oikeastaan sairaalassa. Ryan ei siis saanut päivää ollakseen kotona meidän kanssa, mitä nyt viikonloppu minkä olisi normaalisti kotona muutenkin.

Me ajateltiin, että hänen on parempi käyttää vuosiloma päiviä silloin kun vauva on hieman vanhempi, sillä tässä vaiheessa vauvaa kiinnostaa vain tissi, nukkuminen ja kakkaaminen.
Kivempi siis Ryanille myös olla kotona hetki kun vauva on jo hieman sosiaalisempi häntäkin kohtaan.

Itse olisin ehkä kuitenkin tarvinnut tässä alussa häntä kotona enemmän kuin vauva ja tuntuukin, että olen todella väsynyt. Yöheräilyt ja imetyksen kanssa taistelu vielä kun en ole itsekään normaalissa kunnossa, eivät ole olleet se kaikista mukavin asia ja huomaa miten ihana olisi kun olisi perhettä lähempänä vähän auttamassa, varsinkin tässä alussa.

Meillä oli tänään ensimmäinen tarkastuskäynti neuvolassa ja jännitin ihan kamalasti kotonta poistumista vauvan kanssa kahdestaan. Jännitin miten saan vauvan turvaistuimessa autoon turvallisesti ja miten automatka ja kaikki muu menee.
Itkemiseksihän se meni kotiinpäin tullessa ja voin sanoa, että mikään ei ole kamalampaa kuin ajaa autolla itkevä vauva takapenkillä. Siinä tuntee itsensäkin niin huonoksi äidiksi kun toinen huutaa naama punaisena takapenkillä ja itse et voi paljoa tehdä kun autoa on pakko ajaa eikä pysähtyäkään voi ihan joka hetki.
Muuten meidän vierailu neuvolassa sujui hyvin ja vauva voi paremmin. Se kuitenkin on se pääasia.

Minut myös ohjattiin uusien vanhempien ryhmään ja ensimmäinen tapaaminen on ensi kuussa. Ryhmässä on vanhempia samanikäisten vauvojen kanssa ja tapaamisia on neljä, kerta viikkoon kuukauden ajan. Normaalisti niin sanottu äitiryhmä. Saa nähdä millainen tämä on, mutta ainakin jotakin tekemistä meillä kerta viikkoon ja syy lähteä kotonta ihmisten ilmoille.

Kävin myös pikaisesti kaupassa hakemassa kahvia ja maitoa ja kotiin tullessa huomasin, että ostin kahvipapuja kahviporojen sijaan.. Ei mennyt siis ihan nappiin. Kai tämä tästä.

Seuraathan myös? FACEBOOK // INSTAGRAM 

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *