Sunnuntain suomalainen Vol.12
Tämä koko viikko on mennyt jotenkin todella nopeasti ohitse, enkä ole kerennyt mitään päivittelemäänkään tänne. Kirjoitan meidän koko hullusta viikosta enemmän toisessa postauksessa, mutta tätä kiirettä ajatellessani tuli mieleen, että onko suomalaisempaa kuin stressata asioista joita ei kerkeä tekemään?
On jännää miten vielä Suomessa asuessani minulla oli kalenteri laukussani mukana joka paikassa johon merkkasin niin työvuorot kuin kavereiden tapaamiset ja salilla käymiset. Ei ihme että stressasi kun kaikki piti sopia etukäteen ja ihan kalenteriinkin asti merkitä. En ole koskaan Australiassa asuessani nähnyt kenenkään merkkaavan kavereiden tapaamisia kalenteriin tai sopivan niistä jopa viikkoja etukäteen. En tiedä onko jokaiselle suomalaiselle tyypillistä sopia kalenterin mukaan asioitaan ja tapaamisiaan, mutta omakohtaisten kokemusten mukaan niin elin vielä Suomessa asuessani.
Nykyään tuntuisi jopa todella ahdistavalta jos joutuisin kalenterista katsomaan, että milloin nyt olisikaan sopiva hetki mennä salille, lenkille tai perua ystävän näkeminen koska tänään nyt ei huvitakaan. Viime vuosina olen lähinnä mennyt päivä kerrallaan ja tietysti asiaan on helpottanut että töissä ollessa on ollut säännölliset työajat, joten kalenteriin ei ole niitäkään tarvinnut merkitä.
Seinäkalenteri meiltä löytyy kotoa mihin merkitään tärkeät asiat (lääkäri ajat nyt esimerkkinä) mutta kalenteria en ole koskaan nähnyt kenenkään kantavan mukanaan näiden vuosien aikana kun olen täällä asunut. Suomessa näin monellakin ja olihan itsellänikin. Nykyään tulisi turhaa stressiä, jos kalenteriin olisi merkattu pakollisia asioita jotka eivät kuitenkaan olisi niin pakollisia.
Onko sinulla laukussa kalenteri johon merkitset ylös kaiken?
Seuraathan myös?