Sunnuntain suomalainen Vol.20
Taas viikko on mennyt ohitse ihan huomaamatta ja monta postaus ideaa kirjoitettuna itselleni ylös muistiin, harmittaa etten niitä ole kuitenkaan taaskaan kerennyt toteuttamaan. Tämä kokopäiväisesti työssä käyminen kun kotona on yksi vuotias ei menekään ihan niin sujuvasti kuin voisi kuvitella. 😁
Minulla on ollut viime aikoina jotenkin normaalia kovempi ikävä Suomeen lomalle. Varmastikin nämä maailmalla hullusti olevat asiat vaikuttavat tähän ikävään omalla kohdallani. Kun ei ole mahdollisuutta tai edes tietoa siitä milloin pääsee Suomessa käymään on asia alkanut jotenkin harmittamaan enemmän kuin normaalisti. Vaikka meillä ei ollutkaan mitään Suomi lomaa varattuna mutta tietysti mietinnässä on ollut pitkään. Ulkomailla asuessa ei Suomessa tule kuitenkaan käytyä niinkään usein kuin haluaisi ja ihan hirvittää ajatella, että poikani on jo yksi vuotias mutta ei ole tavannut kummankaan puolelta isovanhempia.
Miten muut ulkosuomalaiset, kuinka usein käytte Suomessa päin?
Tuntuu, että silloin kun ei pysty niin silloin tahtoisi vielä enemmän. Eikö se menekin juuri niin että kun jotakin kielletään niin silloin sitä varsinkin haluaa?
Seuraathan myös?