Sunnuntain suomalainen Vol.25
Olen aiemminkin kirjoittanut siitä, että huomioinko muut suomalaiset heihin törmättyäni täälläpäin.Ihan parin viikon sisällä olen ohimennen törmännyt pariin suomalaiseen. Kadulla kävellessäni kaksi suomalaista tyttöä käveli takanani niitä näitä jutellen kun itse kiiressä koitin päästä autolle ennen parkki ajan loppumista.
Kaupassa vaippoja Lukalle ostaessani tuli samalle käytävälle keski-ikäinen pariskunta suomeksi jutellen. Hassua, että minulla menee aina hetki ennen kuin jotenkin tajuan, että vieressäni puhutaan suomea. Välillä taas käy niin että mietin olivatkohan he suomalaisia jotka äsken vieressä keskustelivat ja Ryanille asiasta mainittuani hän vaan ihmettelee kun ihan englanniksi he keskustelivat. Molemmat kielet päässä kai jollakin tavalla sekaisin.
Pariskuntaan palatakseni siinä vaippoja itse kärryyn nostellessani kuuntelin heidän välistä sananvaihtoa ja jotenkin jäi itseäni naurattamaan, että jos he olisivat tienneet minun olevan suomalainen niin eivät varmasti samaa sananvaihtoa olisi siinä vierelläni tehneet. Ulkomailla asuessa sitä aina välillä unohtaa että niitä muitakin suomalaisia on ja sattuu olemaan vierellä varmasti silloin kun niitä ei toivoisi olevan. Nauratti, että jos nyt kääntyisin ja sanoisin jotakin suomeksi olisi ilmeet varmasti näkemisen arvoiset, mutten halunnut paria nolata. Sanasta sanaan en heidän keskusteluaan muista, mutta sen verran henkilökohtaista keskustelua he siinä kaupan käytävällä tekivät etten usko Suomessa heidän julkisesti samaa keskustelua välttämättä käyvän.
Itsekin välillä Lukalle tai puhelimeen jutellen unohdan että ihan oikeasti joku voi ymmärtää mitä puhun ja välillä mietityttää onko joku tehnyt itselleni saman ja päättänyt olla nolaamatta paljastamalla että ymmärtää mistä puhun. Välillä täytyisi muistaa että näinkin isossa maassa kuin Australia niitä suomalaisia kyllä tulee vastaan.
Seuraathan myös?