Byrokratiaa, vol.2

Meillä oli kauan odotettu tapaamisaika maahanmuuttovirastossa.

Muuten paperihommat ovat osaltamme peruskauraa, mutta koska emme ole naimisissa enkä minä vielä työskentele, meidän täytyy todistaa parisuhteemme viranomaisille (käytännössä siis se, että olemme jo Suomessa asuneet yhdessä).

Tähän ei tietenkään riitä se, että käännätämme virallisella kääntäjällä vanhan vuokrasopparimme ja lähetämme sen tälle maahanmuuttoasioita hoitavalle taholle. Käännöksen saatuamme meidän täytyy hakea perhesuhteen muodollistamista kunnalta ja sen jälkeen lähettää siitä todistus kaikkien muiden papereiden kanssa maahanmuuttobyroohon.

Aluksi olin vähän huuli pyöreänä, kun virkailija selitti kaiken todella nopeasti ja kirjoitti eri virastojen yhteystietoja paperille niin epäselvällä käsialalla, etten saanut niistä juuri mitään selvää. Ihan hanskattavia asioitahan nuo on, kun ne vain ehti sisäistämään.

Kokonaisuudessaan prosessi kestää puoli vuotta, kun koko höskä lähetetään Brysseliin tsekattavaksi. En minä osaa verrata, onko tämä kaikki hankalaa vai ei, kun en ole koskaan muuallekaan muuttanut… mutta niin kun meidän virkailija sanoi:

You will get used to this when you live here for a while.

Sitä odotellessa etsin oikeustalon respasta kääntäjän yhteystiedot.