Kulttuurishokki: belgialainen body shaming

 

Body shaming, Belgia

Minulla on sellainen outo tunne, että belgialaisilla olisi vähän vinksahtanut suhde vartalon kokoon.

Ihmettelin jo vuosi sitten, että eikö nämä liho ollenkaan, kun kaupungilla ei juuri missään näy isokokoisia ihmisiä. Belgialaisillahan menee tilastollisesti ihan hyvin: vain puolet aikuisista on ylipainoisia, ja se on eurooppalaisittain sieltä paremmasta päästä. 

Nykyään ihmettelen, että millaisesta sosiaalisesta paineesta mahtaa geenien ja ruokailutottumusten lisäksi olla kyse.

Minä olen ollut onnekas ja saanut nuorena kasvaa rauhassa itseni muotoiseksi. Syömisiäni on kommentoitu ainoastaan iloisena, että hyvä kun maistuu. 

Voitte siis kuvitella mitä hittoa-ilmeeni, kun kerran töissä napostelin konvehteja kahvin kanssa ja yksi työkaveri osoitti vatsaani ja sanoi: Anna, Anna, be careful.

Ei sillä, että olisin loukkaantunut tai ahdistunut siitä, että työkaverini ajattelee minun lihovan tai peräti olevan jo turhan tuhdissa kunnossa, kyseinen tyyppi kun on muutenkin jutuiltaan melkoinen tuulihattu.

Mutta silti, se että työkavereiden syömiset olisi jotenkin yleisesti kommentoitavissa oleva asia. Täh?

Noh, mitäs pienistä ja lisää suklaata, kiitos. Toinen keissi duunipaikalta viime kesänä: meillä kävi työhaastattelussa mukavan oloinen tyyppi, ja kysyin yhdeltä työkaverilta, että onko se täällä poikennut tyttö tulossa meille töihin. Hän kysyi: Oh, you mean the chubby girl? 

Täh?! 

Hetkeä myöhemmin puhuin toisen, vähän iäkkäämmän työkaverin kanssa. Hän sanoi tästä samasta tytöstä: she is a really nice girl, she is little bit fat but she is a very nice person. 

Olin ihan monttu auki, että miten sen ihmisen mukavuus liittyy mitenkään sen kokoon ja miksi ylipäätään pitää ihmisistä puhua tuolla tavoin ja ihanko oikeasti tuo on se merkittävin asia, johon te ihmisessä kiinnititte huomionne ja sanotte vielä ääneenkin.

Toivoisin, että kyse olisi vain työkavereideni tahdittomuudesta, mutta pääsin juttelemaan aiheesta vähän aikaa sitten yhden belgialaisen kanssa ja hän ei ainakaan tyrmännyt aavistuksiani aiheesta, päinvastoin.

Mimmin näkemys oli, että varsinkin Antwerpenissa ollaan ihan kreisejä hoikkuuden kanssa ja monien ihanne on sellainen poikamaisen laiha. Ja hänellekin oli käynyt klassiset bodysheimaukset, että kassajonossa takana olleet tyypit olivat keskenään mutta kuitenkin riittävän kuuluvalla äänellä kommentoineet hänen vaatetustaan, että mä en ainakaan käyttäisi noita shortseja tolla äässillä.

Syö ja pysy solakkana

En tietenkään tarkoita, etteikö tällaista tapahtuisi myös Suomessa, kaikkialta löytynee törppöjä, mutta itse en esimerkiksi kuullut työpaikoillani Suomessa koskaan yhtä tökeröä kommentointia muista ihmisistä kuin täällä. 

Aika masentavaa, jos kyseessä on niin sanotusti maan tapa. Toivottavasti ei!

Mites muualla maailmalla, vahditaanko ihmisten painoa kollektiivisella painostuksella vai onko koko aihe ihan ehdoton nou-nou? 

Kommentit (30)
  1. Siiri / Pilkettä
    7.8.2017, 17:26

    Voi apua, ehkä ne asiat on sittenkin suomessa ihan hyvin, vaikkei täälläkään ole tietysti täydellistä…

    1. No näinpä, kaikissa paikoissa on puolensa! Tämmöisissä jutuissa hienotunteisuutta kyllä arvostaa 🙂

  2. Minusta yhdenlaista body shamingia on laihojen naisten kutsuminen poikamaisiksi. Itse olin parikymppisenä laiha ja minulla oli pienet rinnat, mutta olin kuitenkin mielestäni ja minusta laihat naiset ovat tyttömäisiä, jos jotenkin halutaan ilmaista, ettei ”naisellista rasvaa” ole kovin paljon. Naisethan on lapsina tyttöjä ja murrosikä tuo tullessaan naisille tyypillisiä muotoja, joten miksi niiden puuttuessa nainen yhtäkkiä olisi poikamainen… Tyttömäinen vain on ilmeisesti liian positiivinen sana, kun länsimainen yleinen naisihanne on vähintään hoikka.

    Ja kun sitten olen lihonut samalla kun on tullut ikää niin kyllä sitä tarkkaillaan, vaikka ei suoraan sanottaisikaan. Onneksi Suomessa vartalon muutosten kommentointi ei ole ihan niin rajua ja yleistä kuin monessa muussa maassa. Minusta ihminen on niin paljon enemmän kuin vain ulkonäkö.

    1. Hyvä huomio tuo ilmaisun sukupuolittuneisuus, koon kuvailu tyttö-poika-sanoin on tosiaan vähän hassua. En tarkoittanut, että vain naiset tavoittelisivat tätä hyvin hoikkaa, tässä ”poikamaisen laihaa” vartaloa, vaan monien, myös miesten ihanne täällä päin on kuulemani kommentin mukaan tosi hoikka. Minusta hoikka ihminen ei missään nimessä ole automaattisesti poikamainen, tyttömäinen tai mitään muutakaan 🙂

      1. En edelleenkään ymmärrä tuota, että tavoitellaan ”poikamaisen” hoikkaa vartaloa, koska ovathan lapset usein hoikkia, niin pojat kuin tytöt. Ja en ole havainnut, että naiset yleisesti eivät haluaisi, että heillä on rinnat, peppua ym. vaikka haluaisivatkin olla hoikkia. Poikamaisen hoikka vain on minusta outo ilmaus, miksi ei sitten vain hoikka.

        1. ”Ja en ole havainnut, että naiset yleisesti eivät haluaisi, että heillä on rinnat, peppua ym. vaikka haluaisivatkin olla hoikkia.”  Kuulemani kommentin mukaan täällä jotkut taas tavoitelevat juurikin tuota, kauttaaltaan kapeaa vartaloa. Mutta olen samaa mieltä, että sellaista ihannetta olisi fiksumpaa kuvata jotenkin muuten kuin ”poikamaiseksi”. 

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *