”Sadonkorjuuaika”

Mulla oli keväällä mielikuvissa semmoinen yrttien ja kukkien täyttämä parveke, oikea pikku kesäparatiisi. Käytiin puutarhakaupoilla, hommattiin laatikoita ja taimia, istutin ja nysväsin sormet ja välillä varpaatkin mullassa.

No ei tullut paratiisia ei, tuli vain pettymyksiä toisensa perään.

Lopulta kaiken vei kirva-aalto jos toinenkin. Ensin normikirvat söi kaiken herkemmän, sitten kilpikirvat tuhosivat loputkin. Rosmariini on sinnitellyt tänne asti ja muutoin pikku-Edenin tilanne oli elokuussa tämä:

 

sadonkorjuu.jpg

 

Kesäunelmani lähti neljässä biojätesäkissä roskapäivänä kadun varteen.

Ei se mitään. Ensi kevääseen mennessä pettymys on varmaan unohtunut ja voin taas yrittää uudestaan asianmukaisten kirvantorjuntamömmöjen kanssa.

Siihen asti keskityn hoivaamaan muutamia viherkasvejani, jotka jäivät kesän aikana vähemmälle huomiolle. Anteeksi vehkat ja kultaköynnökset, nyt on taas teidän aikanne.

Kauneus Sisustus DIY

Liityntäpyöräilyä ja yleistä liikenneavautumista

folding bike

 

Pari kuukautta sitten pohdin, että pitäisköhän hankkia taittopyörä.

Kyllä pitäisi, ajattelin saatuani töitä 17 kilometrin päästä kotoa.

Eihän tuo nyt olisi pyöräillen matka eikä mikään, jos työpaikalla olisi mahdollisuus käydä suihkussa. Kerran bussista myöhästyttyäni polkaisin koko matkan töihin ja totesin, että kyllä mä vaan haluan aloittaa työpäiväni vähän freesimpänä.

Taittopyörä tulee hätiin! Pyöräilen bussipysäkille, jonne kävelisi 20 minuuttia, laitan pyörän kasaan, vietän dösässä pienen Spotify-hetken ennen työpäivää ja pysäkiltä poljen muutaman kilometrin duuniin – paljon Antwerpenia vehreämmissä maisemissa.

Fillarointi on täällä ihanan leppoisaa, kun korkeuseroja ei ole lainkaan. Muutamia loivia ylikulkusiltoja tuskin lasketaan.

 

pyoraily.jpg
 

Koen pyöräilyn täällä turvalliseksi. Pyöräillessä ei yleensä tarvitse pelätä henkensä edestä, paitsi meidän kotikadulla, joka on mun mielestä yksi pelottavimmista pätkistä pyöräillä täällä.

Autoilijat hurmioituu suorasta tienpätkästä ja ajaa turhan kovaa, vaikka edessä on monta suojatietä. Ratikkakiskot kulkee molempiin suuntiin eikä pyöräkaistaa ole. Risteyksessä joku neropatti lähtee valojen vaihtuessa ohittamaan sua vasemmalta, vaikka näytät pyörätaskustasi kääntymismerkkiä just sinne vasemmalle. Joo tuu päälle vaan. (Osoitan mieltäni näille tyypeille huitomalla järkyttyneenä. Mitä enemmän säikähdän, sitä suuremmat eleet. Joku primitiivireaktio varmaan.)

Kaikkialla muualla saa pyöräillä mielenrauhansa säilyttäen.

Hyvinvointi Liikunta Ajattelin tänään