Intensiivinen kielikurssikevät on lopuillaan. Ensi viikolla on loppukokeet enkä ole yhtään huolissani, sillä olen hikkeillyt menemään ja molemmista väliarvioinneista tuli lähes täydet pisteet.

En ole mikään kielinero enkä todellakaan käy vielä mitään häikäiseviä keskusteluja paikallisella, mutta kurssien yleiseen tasoon nähden olen kuitenkin omaksunut asioita hyvin. 

Pohjatietoni olivat aika eri luokkaa kuin monilla muilla, samoin kaverillani, joka puhuu äidinkielensä ja englannin lisäksi italiaa, saksaa ja vähän espanjaa. Siinä on vähän eri lähtökohdat kuin ihmisillä, jotka eivät ole koskaan käyttäneet muuta kuin äidinkieltään.

Ja vaikka tiedostamme, että meidän nyt on aiemman osaamisen pohjalta helpompi ponnistaa kuin monien muiden, ei se auta siihen, että tunneilla on ollut välillä ihan hirveän tylsää.

En hermoile sen takia, että joku oppii hitammin kuin minä. Autan myös mielelläni muita, jos olen itse jo sisäistänyt jonkun jutun.

Kiristelen hampaitani siinä vaiheessa, kun kakkostasolla opetetaan uudestaan myös ihan alkeellisia ykköstason asioita. Ykköstason loppukokeessa on jotain pahasti vinksallaan, kun läpi pääsee ilman että osaa edes kirjoittaa yhtä yksinkertaista lausetta itsenäisesti tai käyttää olla-verbin persoonamuotoja, joita jankattiin kuitenkin kuukausikaupalla.

Jotkut ihmiset ymmärtävät lukemastaan vain jokusen tutun sanan sieltä täältä. Heille pitää selittää jokainen tehtävänanto kädestä pitäen. 

Kyllä mä kaipaan kielikurssilta jotain muuta kuin sitä, että etsitään kokkiohjelman reseptihausta, mitä hedelmää käytetään hollandaisekastikkeessa.

Koska olen tällainen nörä, niin mun mamuohjaaja oli sitä mieltä, että voisin käydä social orientation-kurssin hollanniksi (taustahorinaa mamukurssikuvioista täällä.) Kirjoitin tyypille hollanniksi meilin, että mikähän mahtaa olla meitin jonotustilanne syksyn kursseille, ja se soitti saman tien takaisin tarjotakseen elokuussa alkavaa kurssia. Mamukurssin voi suorittaa hollanniksi vasta, jos on 2.2-tason kielikurssit plakkarissa ja kohtahan mulla on. Kuulema mun sähköpostikin oli oikein hyvin kirjoitettu. En kehdannut tunnustaa, että muotoilin sitä varmaan puoli tuntia. 

Ja jos mamukurssin asiasisältö onkin vain yleistä löpinää, niin voin ottaa sen ylimääräisenä kielikurssina ja kielikylpynä. Win!