ALUNPERIN JULKAISTU 13.10.2014

Alkuun täytyy kyllä todeta, etten oikein edes usko sielun olemassaoloon. Noin järjellä kun miettii, niin kuka sellaisen on joskus nähnyt? En minä ainakaan. No mutta siitä huolimatta jätän otsikon tuollaiseksi. Puhutaan tässä nyt sitten vaikka henkisestä hyvinvoinnista, se nyt ainakin on olemassa. Henkinen ja fyysinen hyvinvointi kietoutuu hyvin tiiviisti toisiinsa. Stressi ja mielipaha tuntuvat kehossa ja fyysiset vaivat kuormittavat kehon lisäksi myös mieltä. Stressiltä ja sairauksilta ei pysty toki täysin välttymään, vaikka eläisi miten. Paljon pystyy kuitenkin tekemään itse oman hyvinvointinsa eteen.

Pitkittynyt stressi johtaa monenlaisiin haitallisiin reaktioihin kehossa ja aiheuttaa pitkän listan erilaisia pitkäaikaissairauksia ja epätasapainotiloja elimistössä. Niin tylsälle kuin se kuulostaakin, niin ravitsemus on yksi suurimmista asioista jotka vaikuttavat merkittävästi elämänlaatuun ja terveyteen. Kyllähän te sen tiiätte. Kaikkihan sen tietää. Mutta siitä huolimatta me ihmiset kulutetaan järjettömiä määriä eineksiä ja sokeria ja kaikenlaista sontaa. Se on helppoa. Terveellinen ruokailu mielletään monesti jotenkin hankalaksi ja aikaa vieväksi puuhaksi. Kun ei jaksa, ei ole aikaa, ei ole rahaa, ei ole mielenkiintoa, ei ole ketään kuka opettaa, ei halua tehdä elämästä vaikeeta.

Voin kertoa, että se määrä suklaata mitä meikäläinen on sisuksiinsa vetänyt elämänsä aikana, on jotain aivan tähtitieteellistä. Yhä edelleen minussa elää hyvin sitkeästi se ei-todellakaan-kovin-pieni sokerihiiri. Tunnustan, että se on mulle ongelma. Ja kun syön sokeria, sitä kierrettä on edelleen toisinaan vaikea katkaista. Tutkimusten mukaanhan sokeri aiheuttaa riippuvuutta ja vieroitusoireita aivan kuten huumausaineetkin. Toki syömistottumuksissa on yleisesti paljon muitakin ongelmia kuin sokerihiirisyndrooma, mutta useimmilla meistä tämä taitaa olla juuri se hallitseva ongelma. Tiedättekö sen tunteen, kun on valmis tekemään suurinpiirtein mitä vain saadakseen sokeriannoksensa? Kaapit kaivetaan ympäri silmät kiiluen ja ajetaan vaikka keskellä yötä 20 kilometrin matka huoltoasemalle, ihan vaan siksi että on pakko saada vedettyä paketillinen keksejä ja levyllinen suklaata. Hetken kestävän euforian jälkeen iskee armoton vitutus. Kaduttaa, olo on huono ja vannotaan, että nyt tämä loppuu. Kunnes ehkä jo seuraavana päivänä sama toistuu. 

Juuri pari päivää sitten menin yövuorojen välisenä päivänä kauppaan huonosti syöneenä ja väsyneenä. Nojailin hyllynreunaan, kun olo oli niin huono. Kävi siinä mielessä, että nyt kun ostaisin pari levyllistä suklaata ja paketillisen jäätelöä ja hautautuisin niiden kanssa peiton alle piiloon pahalta maailmalta… Ajatus oli kieltämättä hirmuisen houkutteleva. Onneksi ajatus tämän jälkeisistä vatsakivuista ja seuraavan yövuoron huonoista oloista sai minut suuntaamaan nokkani terveellisemmille hyllyille. CoCoVin SuperSnack toimii ainakin minulla tuollaisiin oloihin ihan loistavasti, joskus olen tehnyt itse vähän samankaltaisia patukoita. Väsyneenä ja nälkäisenä esimerkiksi suoraan töistä kauppaan meneminen on aivan äärettömän huono idea, sen takia kannattaisikin kuljettaa matkassa jonkinlaista pientä välipalaa ettei matalilla verensokereilla varustettuna tyhjennä kaikkia kaupan herkkuhyllyjä. Proteiinipatukoita en hirveästi suosi mitenkään säännöllisesti nautittuna, koska monesti ne sisältää aika paljon kaikenlaista ei-niin-kivaa. Kisojen jälkeen viime vuonna vedin tosin noin 7 laatikollista Questbareja kuukauden sisällä. Että semmosta kivaa. Oli kyllä oikeesti ihan kaikkea muuta…

Sokerit ja nopeat hiilihydraatit lisäävät monien eri syöpien riskiä sekä keskivartalolihavuutta. Että siinä sitten mahan vieressä köllötellään ja ihmetellään, että mistäs tämä metabolinen oireyhtymä tulla tupsahti. Ja uniapnea kaupan päälle. Onko sitte kivaa onko? Sokeri tukahduttaa myös kasvuhormonin eritystä ja voi tätä kautta vaikuttaa ennenaikaiseen ikääntymiseen. Sitähän me ei sitten millään haluta! Hormonitoiminta on muutenkin sellainen asia, johon kannattaa vähän tutustua. Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, painonhallinta, energisyys – kaikki kulkevat käsikädessä. En nyt ala tässä lähdemateriaalien kanssa paasaamaan, koska internet on kaikkea tällaista tietoa tulvillaan. KVG. Ja jos nyt tekee sokeria mieli, niin lueskelepa hetki vaikka Sami Sundvikin kirjoituksia. Hormonitoiminnasta saat helposti luettavaa tietoa esimerkiksi Kaisa Jaakkolan Hormonitasapaino -kirjasta, jonka itsekin kaivelen säännöllisin väliajoin kaapista luettavaksi. Kaikesta ei kannata liikaa ahdistua, mutta ihan hyvä välillä pähkäillä että mitä se sinun kehosi oikeasti ansaitsee. Ja sehän ansaitsee pelkästään parasta!  

On kuitenkin aivan turhaa ajatella, että herkuttelusta pitäisi luopua jos luopuu sokerista. Eipähän tarvi! Vaikka esimerkiksi raakasuklaassa on niin paljon kaloreita, että äkkiseltään voisi ajatella että on aivan sama syödä tavallista maitosuklaata. Onneksi meitä nykyajan ihmisiä on valistettu ahkerasti ja suuri osa jo tietää, ettei ole lainkaan samantekevää mistä ne kalorit tulee. Huomattavasti mukavampi herkutellakin, kun tietää että keho saa samalla huikeita ravintoaineita :)Internet on tulvillaan erilaisia raakaleivos ja -suklaa ohjeita. Proteiininsaantia voit herkullisella tavalla lisätä vaikkapa Hanna Skyttän ja Protein Pow:n resepteillä. Nämä on vaan minun lemppareita, mutta netistä kyllä löytyy paljon muitakin 🙂

Kulunut vuosi on ollut minulle henkisesti todella raskas. Olen ollut ulapalla vähän kaikkien asioiden kanssa mitä elämässä nyt voi olla. Kaikissa hyvissä hetkissä (joita muistelen mieluummin kun niitä huonoja) on ollut mukana se, että treenit on kulkeneet ja ruokavalio on pysynyt kasassa. En nyt tarkoita, että se olisi ollut syy onnellisuuksiin. On mun elämässä välillä vähän muitakin asioita. Ei kovin paljon, mutta on kuitenkin. Tarkoitan vaan sitä, että kaikki vaikuttaa kaikkeen ja itse olen ainakin aika monen kantapään kautta oppinut sen, että kun syö hyvin ja liikkuu, niin kaikki muukin elämä maistuu paljon paremmalle. Terveellinen ruokavalio on tärkeä peruspilari mielekkäälle elämälle. Ei tarvitse viittäkymmentä purkillista lisäravinteita, pääasia että perusasiat on kunnossa. Kannattaa sitä ainakin kokeilla, ei siinä mitään menetä 😉 Ja sitten vielä se, että yhdelle sopiva ruokavalio ei ole kaikille sopiva, joten kannattaa kokeilla uusia juttuja ja kuunnella omaa kehoa, koska se on hirmuisen fiksu laitos.

Olen hoippunut ja horjahdellut suuntaan jos toiseen, mutta tasapainon etsintä on hyvällä mallilla ja suunta vaikuttaa tällä hetkellä oikealle. Fyysisesti olen omaksi itsekseni edelleen toki paksu, mutta tunnen itseni terveeksi ja paino hiippailee pienin askelin alaspäin. Painoindeksien mukaanhan olen melkoinen porsas, mutta se onkin sitten ihan toinen tarina. Sen vaan nyt totean, että minun puolesta nuo indeksit voisi heittää jorpakkoon. Oikeastaan salaa haaveilen, että joku innokas terkkaritäti paasaisi mulle tästä asiasta. Saataisiin varmasti hedelmällinen keskustelu aikaiseksi.

En oikeasti enää edes muista, mitä meinasin alunperin kirjoittaa. Ehkä mulla oli joku pointti. En nyt vaan muista mikä se oli. Mutta sellasta tahtoisin vielä mainita, että välillä on ihan kivaa irroitella itseään kaavoistaan ja kokeilla uusia asioita. Sen ei tartte olla mitään isoa, ei tarvi muuttaa ulkomaille tai vaihtaa vaimoa. Ne tärkeimmät asiat elämässä on kuitenkin niitä, jotka pysyy läpi kaikenlaisten myllerrysten. Kuten esimerkiksi se vaimo. Paitsi jos se antaa turpaan, niin sitten se kannattaa vaihtaa. Mutta palatakseni asiaan, niin ne uudet asiat elämässä… Testaa vaikka gluteenitonta ruokavaliota, vietä sokeriton kuukausi, vaihda maitorahka vihersmoothiehen tai suklaalevy raakasuklaaseen, kävele iltalenkki eri reittiä, käy joogassa, lue joku kirja jota et ikinä muuten lukisi. Tai vaihda vaikka työpaikkaa jos joka päivä v**uttaa. No okei, se ei ole ihan niin yksinkertaista, mutta voi olla miettimisen arvoista. Saatat yllättyä pienten positiivisten muutosten suurista vaikutuksista elämänlaatuusi 🙂

Itse mietin viime kisadieetin jälkeen, että nyt aloitan jonkun uuden harrastuksen. No, aikani mietittyäni totesin, että en vaan yksinkertaisesti halua harrastaa mitään muuta kuin kuntosalia ja hyvin hyvin hyvin satunnaisesti astangajoogaa. Mutta se ajatustyö piti tehdä, jotta pystyin taas nauttimaan treeneistä täysillä. Tähän aiheeseen liittyen minulla on työrintamallakin uusia tuulia tulossa loppuvuoden aikana, joista toitotan täällä lisää sitten kun hommat lähtee rullailemaan 🙂 Olen siis sairaanhoitaja, mutta vähän erilaista bisnestä on tuloillaan vaikka ammattinimike ei vaihdukaan. Joten all the ladies – pysykää kuulolla! Ja mikä jottei ukotkin. Mutta nyt on se pointti karannut jo niin monta kertaa, että lopetan tämän näppäilyn ja kirjoittelen lisää joku toinen päivä. Että moikkamoi ja onnittelut vielä minunkin puolesta kaikille viikonlopun karkeloissa lavalle nousseille fitnesskissoille ja muskelimiehille, oli sijoitus mikä hyvänsä niin olkaa itseenne tyytyväisiä, niin harva pääsee kuitenkin sinne lavalle saakka 🙂