Kaikki tiet vievät Roomaan. Niin vei myös Finnair. Tässä lähipäivien kylmässä säässä hytistessä on alkanut kaipailla takaisin lämpimään, joten päätin muistella täällä blogissakin elokuista Rooman reissua. 

Matkustettiin Helsinki-Vantaalta Rooman Fiumicinon lentokentälle perjantaiaamuna 28.8. Lento sujui hyvin ja nopeasti, perille päästiin ongelmitta. Lentokentältä otettiin Leonardo Express juna, jolla pääsi puolessa tunnissa Terminin asemalle. Napattiin aseman kioskilta Rooman kartta ja suunnistettiin kävellen hotellille, joka löytyikin melko helposti. 

Hotellimme oli nimeltään Clarin Hotel, joka sijaitsee osoitteessa Via Palermo 36. Sijainti oli erinomainen ja hotelli oli todella halpa, maksoimme lennoista ja hotellista yhteensä 250 euroa per nenä. Jos haluaa luksusta, kannattaa etsiä muualta, mutta jos haluaa perushyvän majoituksen hyvällä sijainnilla, voin lämpimäsi suositella. Huoneessa oli ilmastointilaite, joka helpotti oloa huomattavasti, kun oli tarponut monta tuntia +36 asteen lämpötilassa. Kylpyhuone oli pieni mutta siisti, siivous toimi ja huoneesta löytyi myös tallelokero. Taskuvarkaista varoiteltiin kovasti ennen matkaa, mutta niiltä onnistuimme välttymään 🙂

Ensimmäinen päivä meni lähinnä kävellessä ja katsellessa maisemia, syödessä ja ihmetellessä. Ruoka oli hyvin hiilihydraattipitoista, mutta reissussa oltiin sen suhteen rennolla asenteella. Pestopasta maistui ja jäätelöä tuli syötyä – laskin reissun jälkeen, että noin 16 palloa! Gelato olikin parasta antia, makuja oli niin paljon että epätoivo iski tiskillä valitessa. Pizzaakin maisteltiin, koska tämä oli minun ensimmäinen kertani Italiassa ja olihan se nyt testattava. Hyvää oli! Viiniä sai ruokakaupasta reilulla parilla eurolla pullollisen, ravintolassa noin vitosella lasillisen. Ravintoloissa tosin oli aivan järjettömästi eroja. Näin pikku vinkki vitonen – älkää menkö sinne missä on innokkaimmat sisäänheittäjät! Eräänä päivänä kävelystä ja helteestä uupuneena hilauduttiin ihan sen enempää miettimättä erään ravintolan terassille – maksoin 7 euroa vesimelonisiivusta 😀 Vettä ei onneksi tarvinnut juurikaan ostaa, samalla pullolla pärjäsi koko reissun. Roomassa nimittäin on joka puolella vesipisteitä, joista saa hyvää vettä ihan ilmaiseksi.

Lauantaina ohjelmassa oli Colosseum, Palatinon kukkula ja Forum Romanum. Se oli kyllä sellaista historian lehtien havinaa järkyttävästä ihmismäärästä huolimatta, että oksat pois. Vakuuttava paikka siis, voisin mennä toistekin. Oli aivan järjettömän kuuma, osa turisteista oli aivan hätää kärsimässä kukkuloilla kävellessä. Se oli toki hieman uuvuttavaa, mutta parempi niin kuin kylmää ja räntää 😉 Muutama tunti siellä hujahti pyöriessä, jonka jälkeen käveltiin takaisin hotellille ja jatkettiin syömistä ja kävelyä ympäri kaupunkia. 

Vessaselfie Palatinon kukkuloilla 😀

Päätöntä menoa!

Sunnuntaina mentiin metrolla Vatikaaniin. Tai ei se metro ihan suoraan sinne mennyt, mutta lähelle. Koska oli kuukauden viimeinen sunnuntai, päästiin Pietarin kirkkoon vierailulle maksutta. Se tarkoitti kyllä myös sitä, että porukkaa oli aivan TAJUTTOMASTI. Vatikaanin museoon, jossa on myös The Sikstuksen kappeli, ei jaksettu jonottaa, koska jonottamiseen olisi mennyt varmasti koko päivä. Pietarin kirkkoon päästiin sisään puolessa tunnissa. Onneksi hoksasin ottaa matkaan ohuen pitkähihaisen paidan helteestä huolimatta, muuten sisälle ei olisi ollut asiaa hihattomassa paidassa. 

Pietarin kirkkoon jonottelua…

Almost there…

Kohteessa!

Pietarin kirkko oli vaikuttava ja harras paikka. En ole uskonnollinen ihminen, mutta siitä ei pääse mihinkään, että kirkko oli uskomattoman upea. Kiivettiin myös kirkon katolle, siinä oli joku pieni lisämaksu ja päivän hikiaerobiset tuli samalla suoritettua. Toisaalta en osannut olla miettimättä kaikkia niitä sairaita asioita, joita katolisen kirkon toimista on joutunut lukemaan, mutta jonkun verran turhaa olisi alkaa paikanpäällä meuhkaamaan. Joten käyttäydyin ja ihastelin maisemia. Puolen päivän aikaan sunnuntaisin Paavi siunaa kaikki Vatikaanin pihalla olevat ja eikö me sitten juuri osuttu siihen ruuhkaan, kun tultiin ulos Pietarin kirkosta. Koko aukio oli aivan täynnä ihmisiä ja ihmisjoukossa ei päässyt etenemään, joten ei auttanut kuin odotella siunausten loppumista.

Loppuaika meni chillaillessa ympäri kaupunkia, vähän shoppailtiinkin ja viimeisenä päivänä bongattiin vielä Espanjalaiset portaat ja käytiin ajelemassa Segwaylla Villa Borghesen puistossa. Ajattelin että henki lähtee sillä vehkeellä ajellessa, mutta täällä sitä vielä tallaillaan. 

Maanantai-iltana suunnattiin takaisin lentokentälle ja päästiin yöllä ongelmitta kotiin. Parasta Roomassa oli historian havina, rento meininki, gelato, pasta, lämpö ja se, että kävellen oli helppo liikkua. Huonointa oli selfietikkukauppiaat, hiki ja viiden päivän ummetus.