Arkeen paluuta ja lomailua
Se tavallinen arki on kaiken muun perusta. Yksi osa hyvinvointia. Välillä on ollut hyvä pysähtyä oman arjen äärelle, onko mun arki juuri sellaista kuin mä haluan? Jos ei, mitä voisin tehdä toisin? Loma, matkustelu ja haaveilu tuo mielenkiintoa elämään, sillä kyllästyn nopeasti. Lepoa unohtamatta.
Kesä on kulunut nopeasti. Tuntuu, että vastahan se oli toukokuu ja kesä oli vasta tuloillaan! Nyt on jo elokuu, kesän viimeinen kuukausi. Lomailin heinäkuun kaksi viimeistä viikkoa, kävin mm. Kotkassa ja Jyväskylässä sukuloimassa. Kummityttöni täytti jo 14 vuotta ja vietettiin hänen synttäreitään. Kävin myös mummon luona ja äidin mökillä, sekä kesäteatteria Laukaassa. Kivaa oli, mutta mielellään olisin jatkanut lomaa ja lepoa vielä hetken.
Mutta kyllä se arkeen paluukin on ollut yllättävän kivaa! Syksy on aina jollain tapaa ns. uusi alku, vähän niin kuin uusi vuosikin on! Voi aloittaa vaikka uuden harrastuksen. Tai jatkaa vanhaa kesätauon jälkeen. Kesällä yritin pitää liikkumisen rutiinista kiinni ja käydä edes kerran viikossa kuntosalilla tai jossain, ja se toimi yllättävän hyvin. Nyt on paljon helpompi palata takaisin säännöllisen liikunnan pariin! Vaikka, kyllä se lepo tulee välillä tarpeeseen, myös liikunnasta ja muista harrastuksista. Tärkeintä on ehkä oppia kuuntelemaan itseään aidosti, mitä mä tarvitsen juuri nyt. Itselle se on ollut välillä vähän vaikeaa, mutta olen pyrkinyt ottamaan pieniä pysähtymisen hetkiä arkeeni. Kirjoittaminen toimii hyvin. Jooga myös. Ne auttaa mua kuuntelemaan paremmin itseäni, ainakin välillä. Mutta se mikä toimii mulle, ei välttämättä toimi sulle. Joten myös tässä se oman itsensä kuuntelu on tärkeää. Olet oman elämäsi päähenkilö ja on tärkeää löytää ne itselle sopivat asiat elämään.
Siinä on itsellä opettelua, että elää itseään varten -ei muita. Onneksi meillä on kuitenkin koko loppuelämää aikaa opetella. Ja yrittää olla armollisia itsellemme!
Myös työ tuo rutiinia elämään. Tykkään siitä, että päivissä on tietty rytmi ja tekemisestä. Töitä. Päivätöitä. Sitten salille. Tai kavereiden näkemistä. Tai lepäämistä. Kun päivän aikana tapahtuu, nukun yleensä yöllä vähän paremmin ja olo rauhoittuu. Kunhan tekemistä ei ole liikaa, sillä se sitten taas kuormittaa. Samalla tarvitsen paljon niitä arjesta poikkeavia juttuja. Haaveilua. Matkoja. Elämyksiä. Tasapaino. Sitä tarvitaan!