Erityisherkkänä

Se imee muiden tunteet voimalla itseensä. Se saa tuntemaan kaiken valtavalla voimalla, vyöryen!

Lamaannun helposti, jos ympärillä tapahtuu paljon.

Se voi olla kaikessa raskaudessaankin voimavara.

Se saa mut analysoimaan ihan kaikkea.

Mielestäni osaan lukea muiden tunnetiloja hyvin ja havainnoin kaikkea tarkasti.

Omaan loistavan mielikuvituksen!
Tarvitsen myös paljon omaa aikaa palautuakseni, koska kuormitun puolet nopeammin.

Herkät ovat usein valtavan empaattisia! 

Rakastun niin voimakkaasti, että mielessäni ei pyöri enää mitään muuta. Sen kaikki vivahteet tuntuu valtavalla voimalla koko kehossa kuin huume tai adrenaliini. Rakkaus on parasta maailmassa. Tai jos kiinnostun jostain asiasta, annan sille asialle paljon, omistaudun 100%.

Toisaalta, kyllästyn myös herkästi ja nopeasti, enkä jaksa aina keskittyä kovin pitkään edes mihinkään kovin mielenkiintoiseen asiaan -asiaan, mitä kohtaan saatan tuntea palavaakin intohimoa. Keskittymiseni ja ajatukseni herpaantuu helposti aivan toisaalle, huomio kiinnittyy nopeasti uusiin ärsykkeisiin ja uppudun helposti ajatuksiini. Harhaudun helposti sivuraiteille ja mielikuvituksen rikkaaseen maailmaan, sisäänpäin. Aina se ei ole ehkä hyvä. Esimerkiksi keskustellessani muille, saatan joskus vajota helposti omiin ajatuksiin tai harhautua ympäristöni ärsykkeistä muualle, lopulta en rekisteröi kunnolla sitä, mitä toinen sanoi juuri. Ja se on kyllä hieman noloa ja epäkohteliasta!

Unohdan myös helposti mitä piti juuri äsken tehdä ja usein muistan sitten jälkeenpäin, että ainiin -tuokin asia unohtui! Tai sitten oon hävittänyt tavaroita tai unohtanut astiat pöytään lähtiessäni muihin hommiin.

Esimerkiksi töissä huomaan, että välillä on hiukan vaikeaa keskittyä, alan helposti säheltää ja unohtelen asioita. Siitä on myös joskus tullut palautetta. Ja myönnän, joskus ois hyvä taito muistaa asioita paremmin, keskittyä. Joskus vois vaikka kirjoittaa ylös kaikki tehtävät asiat, varsinkin jos ympärillä on kova kiire. 

Välillä on myös vaikeaa pidättää itkua edes julkisilla paikoilla. Jos ärsyttää, niin silloin todellakin ärsyttää ja sen näkee varmasti kaikki.

Mun naamaa lukee kuin avointa kirjaa, vaikka toisaalta olen hieman vaikeasti luettavissa. Olen kuin kivikasvo, enkä ilmaise itseäni kovin eleikkäästi. Toisaalta sisäinen maailmani tuntee kaiken kertakaikkisen voimalla, vyöryen kuin tulivuori.

Myös mielikuvitukseni on hyvä, loistava suorastaan. Osaan kuvitella kaikki mahdolliset skenaariot aivan kaikesta. Pohtia asioita kyllästymiseen saakka, kaikilta mahdollisilta kantilta. Ja jos nyt joskus pääsen lopulta päätökseen saakka, mietin oliko päätös nyt aivan varmasti oikea? Entä jos ei ollutkaan, olisiko sittenkin pitänyt päättää toisin? Päättämättönyys on toinen nimeni. Osaan murehtia!

Kaikesta huolimatta herkkyys on valtava voimavara monessa asiassa. Sen avulla on helppo asettua toisen asemaan ja olla myötätuntoinen. Haluan kaikille vaan hyvää ja voin huonosti toisen pahasta olosta. Imen kaikki tunteet vahvasti itseeni -surun sekä raivon, mutta parhaimmillaan myös ilon ja rakkauden. Tykkään myös kaikesta kauniista!

Mitä hyvää te löydätte omasta herkkyydestänne? :)