Mitä tämä herkkyys
Mitä se minulle yrittää kertoa? Välillä se on viisaampi kuin minä itse, tietää ennen kuin tiedän itsekään.
Se on epämääräinen olo kehossa. Levottomuutta. Voimakkaita tunnetiloja päivästä toiseen.
Nää tunteet, ei jätä mua koskaan rauhaan!
On voimakkaita rakkauden ja kiitollisuuden tunteita. Miten oon saanut elämääni niin hyviä ihmisiä, jotka kysyy vointia ja haluaa auttaa?
Voimakasta surua ja vihaa epäoikeudenmukaisuuden edessä. Miksi tämä maailma on niin epäoikeudenmukainen paikka? Miksi ei vaan voitais olla reiluja toinen toisillemme? Tekee pahaa, nähdä kärsimystä ja ilkeilyä. Vihaan juoruilua työpaikoilla!
Herkkyys pistää ajattelemaan ihan kaikkea ihan liikaa. Suurta tai pientä, ei sen väliä. Ajattelen päivät pitkät, ihan koko ajan. Oispa välillä hieno taito olla ajattelematta. Olla vain ja rentoutua. Mutta tällaista tää nyt vaan on! Välillä olen toki oppinut keskittymään johonkin muuhun, johonkin kivaan tekemiseen. Mutta silti, aina välillä ne ajatukset palaa. Elämä on yhtä tasapainoittelua ja opettelua.
Mietin eräänä päivänä elämääni, miksi se on ollut sellaista kuin se on ollut? Olen ajelehtinut virran viemänä, tehnyt päätöksiä epävarmana ja vahvasti tunteella. Aina päätökset ei oo olleet lainkaan järkeviä, ei todellakaan. Monet kerrat menneessä, olisin halunnut toimia toisin. Mutt en mahda asioille enää mitään. En vain voi muuttaa menneitä ja sitä kadun. Mutta ois tärkeää surra hetki, yrittää sitten päästää irti. Oppia virheistään, kun ei muutakaan enää voi. Ja jatkaa sitten eteenpäin uudenlaisena tyyppinä, koska turha murehtiminen vie vain turhaa energiaa elämältä! Ois tärkeää olla jäämättä jumiin ikäviin asioihin. Ääneen puhuminen tai huolihetki auttaa usein.
Nyt mulla on kuitenkin mahdollisuus suhtautua armollisemmin omiin virheisiin, joita kaikki meistä tekee. Ja näin ollen voin suhtautua myös ymmärtäväisemmin myös muiden virheisiin, pieniin tai suuriin.
Mulla on vahva pyrkimys hyvään, kohti parempaa. Haluan olla ja toimia mahdollisimman hyvin ja oikein sua kohtaan. Ja itseäni. Haluan olla mahdollisimman oikeudenmukainen. Kun rakastan, teen kaikkeni eteesi. Ja vaikka olisimme vain hyvänpäivän tuttuja, haluan sulle vain parasta. En siedä kärsimystä. Kipukynnykseni on matala kuin mikä.
Tykkään kauniista asioista. Rakastaisin tehdä jotain kaunista. Vaikka olen surkea piirtämään, voi sen kanavoida myös tekstin muotoon. Vielä jonakin päivänä. Tällä hetkellä luovuuteni tuntuu vain olleen hieman tukossa. Mutta eiköhän se tästä!
Rakastan myös haaveilua! Se on parasta lääkettä, vastapainoksi murehtimiselle.