Oma tunne (pelko muiden mielipiteistä) estää tekemästä asioita
Oma tunne estää tekemästä monia asioita. Sitä on aina ajatellut, että mä nyt vain olen tällainen ja tällainen ihminen, joka ei tee sellaista ja sellaista…. Miksi ihmeessä? Ehkä se tunne on pelkoa, kun ei uskalla tehdä jotain. Aikaisemmin en ole koskaan esimerkiksi uskaltanut värjätä vaaleita kulmiani… Kaikki varmaan nauraisi ja katsoisi mua kummoksuen. Olen pelännyt, että näyttäisin aivan kauhealta, minä vaalea blondi, jolla ei ole koskaan ollut kulmia. Ja olen hävennyt sitä paljon, saanut myös kuulla niistä: ”Hei tyttö, mulla ois kysymys. Missä sun kulmakarvat oikein on?”
Olen aina ajatellut monessa asiassa liikaa sitä, että mitähän muutkin ajattelee. Myös tässä kulma-asiassa. Miettinyt mitä ne muut mahtaa ajattella siitä, ettei mulla ole kulmia saatika siitä, että mulla vaalealla ihmisellä olisi tummat kulmat. En ole aikaisemmin uskaltanut värjätä niitä. Entä jos ne ei sovikaan?
Perjantaina vihdoin ajattelin, että ihan sama ! Mä otan ja menen värjäämään ne hiton kulmat. Ne kulmat, mitkä ovat aina olleet itselle yksi hitsin arka aihe, vaikea asia ääneen puhuttavaksi. En värjää muiden takia, vaan siksi että olen jo vuosia asiaa miettinyt ja halunnut edes kokeilla. Olen miettinyt kaikissa asioissa liian usein sitä, että mitähän ne muutkin miettii. Ja jättänyt sitten tekemättä, koska pelottaa liikaa. Jälkeenpäin harmittaa ja paljon harmittaakin. Siitä tietää, että olisi pitänyt edes kokeilla. Vihasta ja pettymyksestä siihen, ettei edes yrittänyt.
Vaan nytpä yritin ja kokeilin, vaikka pelko meinasi saada mut jänistämään monta kertaa kesken matkaa. Ensin eksyin ja olin jo luovuttaa. Huh. Mutta sitten löytyi oikea kampaamo kuin vahingossa ja kävelin epävarmana sisään. Kampaaja tuli oitis kysymään mitä tehdään, eikä siinä kohtaa voinut enää perääntyä. Ja toden totta, näytän vähän hassulta (näytin ainakin alussa) näiden kulmien kaa (johtuuko siitä etten oo tottunut?). Mutta hei: Ainakin tein jotain itseni vuoksi. Koska olen aina halunnut edes yrittää. Ja nyt vihdoin yritin!