Kuulumisia, ajatuksia viime ja tästä vuodesta!

Sain koronan ennen joulua, tarkalleen ottaen 14.12. Olin kymmenen päivää karanteenissa. Joulun suunnitelmat meni siis aivan uusiksi, mutta ei ne muuttuneet suunnitelmat lopulta haitanneet, kun mun ei tarvinnut olla yksin! Sain viettää joulun poikaystävän kanssa ja meillä oli kahdestaan tosi kiva joulu! Ja vaikka aluksi vähän harmitti, että suunnitelmat muuttui, ajattelin että Jyväskylään pääsee kyllä myöhemminkin! Mulla on lomaa joulun ja karanteenin jälkeen vielä viikko. Saatiin ruokaa kotiinkuljetuksella (on tämä nytkyaika kätevä) ja myös poikaystävän sisarukset toi meille jouluruokaa ja postiin saapuneita paketteja! Katseltiin jouluohjelmia ja syötiin jouluruokaa ja nähtiin myös videon välityksellä kun poikaystävän perheen pienimmät avasivat paketteja. Avasimme myös omamme. Parasta joulussa oli tunnelma ja seura.

Karanteenin päätyttyä kerkesin elämään hetken, noin päivän pari vapautta, kunnes tuli ikävä jälkisairaus, munuaisallastulehdus. Kuume nousi lähes 40. asteeseen kolmeksi päiväksi, kunnes pääsin lääkärin pakeille ja sain antibioottikuurin ja loman päälle vielä viikon sairaslomaa. No siinähän se joululoma meni mukavasti sairastellessa, eikä Jyväskylään päästy loman aikana ollenkaan. Se harmitti, mutta ehkäpä myöhemmin saan pidettyä lomaa paremmalla menestyksellä. Kaikesta huolimatta myös hyviä hetkiä löytyi lomalla. Esimerkiksi uusi vuosi, jonka vaihtumista saimme todistaa parvekkeellamme, raketteja katsoen uuden vuoden vaihtuessa.

Nyt olen ollut viikon terveenä ja töissä. Olen aloittanut kotitreenit -haasteen ja tehnyt jo ekaa treeniä! Jalat ovat kipeät, joten treeni tehosi juuri niin kuin pitikin! Tämän vuoden tavoite on pitää itsestään entistä parempaa huolta! Haluan panostaa uneen, lepoon, liikuntaan ja terveelliseen ruokavalioon. Tai pyrin ainakin siihen, että herkkuja syödään vaan viikonloppuna. Haluan myös palautua töistä riittävällä yksinololla ja levolla, sanoa ei silloin kun sitä tarvitsen. Mutta samalla myös nähdä kavereita. Ja uskallan sanoa myös kyllä, vaikka vähän jännittäisi. Ja luonto, siellä oon ollut aivan liian vähän! Vaikka aina se tekee yhtä hyvää ja tiedän miten hyvää se tekee. Haluan mennä johonkin lähelle luontoretkelle tosi pian!

Otan tämän vuoden innolla vastaan! Ollaan nyt asuttu jo vähän yli vuosi yhdessä poikaystävän kanssa ja on tämä vuosi kyllä vilahtanut ohi todella vauhdikkaasti. Vastahan me muutettiin yhteen. On kyllä tosi kivaa asua yhdessä! En vaihtaisi mitään pois. Ja tästä vuodesta tulee varmasti viime vuotta parempi, uskon siihen vahvasti. Viime vuonna tapahtui muuton lisäksi paljon, kaikkea kivaa ja vähän ikävää. Valmistuin lähihoitajaksi, sain uuden työn päiväkodista. Pappani siirtyi taivaan reunalle meitä vahtimaan enkelin lailla. ❤️  Säilyen muistoissamme vahvasti, muistoja on onneksi paljon. Kiitos, että olit ja olet sydämessämme.

Tänä vuonna opettelen ottamaan enemmän vastuuta elämästäni ja omasta onnesta, vaikka onnellinen olen jo monista asioista elämässäni! Olen saavuttanut paljon haluamiani juttuja. Silti, voin tavoitella unelmia entistä enemmän. Harjoitella, kaatua ja epäonnistua. Oppia, opetella muilta ja onnistua myös itse.

Miten sun vuosi on lähtenyt käyntiin? 🙂

Hyvinvointi Hyvä olo Mieli Terveys

Mitä tämä herkkyys

 Mitä se minulle yrittää kertoa? Välillä se on viisaampi kuin minä itse, tietää ennen kuin tiedän itsekään.

Se on epämääräinen olo kehossa. Levottomuutta. Voimakkaita tunnetiloja päivästä toiseen.

Nää  tunteet, ei jätä mua koskaan rauhaan!

On voimakkaita rakkauden ja kiitollisuuden tunteita. Miten oon saanut elämääni niin hyviä ihmisiä, jotka kysyy vointia ja haluaa auttaa? 

Voimakasta surua ja vihaa epäoikeudenmukaisuuden edessä. Miksi tämä maailma on niin epäoikeudenmukainen paikka? Miksi ei vaan voitais olla reiluja toinen toisillemme? Tekee pahaa, nähdä kärsimystä ja ilkeilyä. Vihaan juoruilua työpaikoilla!

Herkkyys pistää ajattelemaan ihan kaikkea ihan liikaa. Suurta tai pientä, ei sen väliä. Ajattelen päivät pitkät, ihan koko ajan. Oispa välillä hieno taito olla ajattelematta. Olla vain ja rentoutua. Mutta tällaista tää nyt vaan on! Välillä olen toki oppinut keskittymään johonkin muuhun, johonkin kivaan tekemiseen. Mutta silti, aina välillä ne ajatukset palaa. Elämä on yhtä tasapainoittelua ja opettelua.

Mietin eräänä päivänä elämääni, miksi se on ollut sellaista kuin se on ollut? Olen ajelehtinut virran viemänä, tehnyt päätöksiä epävarmana ja  vahvasti tunteella. Aina päätökset ei oo olleet lainkaan järkeviä, ei todellakaan. Monet kerrat menneessä, olisin halunnut toimia toisin. Mutt en mahda asioille enää mitään. En vain voi muuttaa menneitä ja sitä kadun. Mutta ois tärkeää surra hetki, yrittää sitten päästää irti. Oppia virheistään, kun ei muutakaan enää voi. Ja jatkaa sitten eteenpäin uudenlaisena tyyppinä, koska turha murehtiminen vie vain turhaa energiaa elämältä! Ois tärkeää olla jäämättä jumiin ikäviin asioihin. Ääneen puhuminen tai huolihetki auttaa usein.

 Nyt mulla on kuitenkin mahdollisuus suhtautua armollisemmin omiin virheisiin, joita kaikki meistä tekee. Ja näin ollen voin suhtautua myös ymmärtäväisemmin myös muiden virheisiin, pieniin tai suuriin.

Mulla on vahva pyrkimys hyvään, kohti parempaa. Haluan olla ja toimia mahdollisimman hyvin ja oikein sua kohtaan. Ja itseäni. Haluan olla mahdollisimman oikeudenmukainen. Kun rakastan, teen kaikkeni eteesi. Ja vaikka olisimme vain hyvänpäivän tuttuja, haluan sulle vain parasta. En siedä kärsimystä. Kipukynnykseni on matala kuin mikä. 

Tykkään kauniista asioista. Rakastaisin tehdä jotain kaunista. Vaikka olen surkea piirtämään, voi sen kanavoida myös tekstin muotoon. Vielä jonakin päivänä. Tällä hetkellä luovuuteni tuntuu vain olleen hieman tukossa. Mutta eiköhän se tästä!

Rakastan myös haaveilua! Se on parasta lääkettä, vastapainoksi murehtimiselle.

Hyvinvointi Hyvä olo Mieli Syvällistä