Rohkeutta on istua itsensä kanssa alas ja tutustua itseensä läpikotaisin. Se on itsensä kohtaamista juuri sellaisenaan, raakana tyhjänä tauluna. Tapahtuipa ympärilläsi mitä tahansa, uskallat silti olla aivan upea oma itsesi, juuri sinä. Vaikka sinä välillä epäilisit, vaikka muut välillä epäilevät. Vaikka välillä epäonnistut ja haparoit. Rohkeutta on sietää omaa epävarmuutta ja hyödyntää vahvuuksiaan rohkeasti. Kasvamme pienestä siemenestä kaikki erilaisiksi ihmisiksi, jotta voisimme täydentää toinen toisiamme. Se on rohkeutta, olla erilainen oma itsensä. Muista liikaa välittämättä.

Rohkeutta on uskaltaa heittäytyä uuteen. Rohkeutta on olla haavoittuva pelon edessä. Rohkeutta on kohdata pelko silmästä silmään.

Rohkeutta on olla iloinen ja iloita omista ja muiden saavtuksista. Rohkeutta on  olla ylpeä itsestään ja muista.

Rohkeutta on tuntea kaikki tunteet.

Rohkeutta on sanoa omat haaveensa ääneen, rohkeutta on tavoitella omia haaveitaan muiden sanoista tai epäiyistä huolimatta. Vaikka joku välillä varmasti epäilee, uskallat tehdä ja toimia sitkeästi oman pääsi mukaan. 

Rohkeutta on uskaltaa myöntää olevansa väärässä ja myöntää virheensä. Suurta rohkeutta on pyytää anteeksi ja antaa anteeksi, unohtaa menneet tarvittaessa.

Rohkeutta on auttaa itseään ja muita, rohkeutta on pyytää apua. Rohkeutta on tarvita muita.

Rohkeutta on välillä hapuilla ja kokeilla siipiään, palata takaisin tai mennä eteenpäin.

Rohkeutta on olla välillä vähän väsynyt.

Rohkeutta on epäonnistua ja onnistua. 

Rohkeutta on sanoa kyllä rakkastamilleen asioille tai vastaavasti ei asioille, jotka eivät tee hyvää. Välillä ei tarvitse edes tietää, mitä haluaa. Välillä voi sanoa: en tiedä. 

Mä haaveile edelleen kirjoittamisesta. Mä haaveilen somesta, jossa saan kirjoittaa ja valokuvata luovasti. Mä haaveilen kirjoituskursseista. Mä haaveilen rentoutuvani uudessa työssäni, jotta arjestani muodostuisi mahdollisimman mukavaa. Jotta luottaisin itseeni. Siitä mä haaveilen.

Rohkeus on myös paljon muuta.

Mistä sä haaveilet? Mitä rohkeus sulle on ja mitä se sulle merkitsee?

Huomenna aloitan uudessa työssä ja innostuksen lomassa se myös jännittää! Entä jos epäonnistun ja mokailen jatkuvasti, enkä osaa yhtään mitään? Olenko tarpeeksi hyvä tyyppi? Tykkääkö musta kukaan, kun olen tällainen ujo ja herkkä?

Mutta niin käy väistämättä, mokailen ja epäonnistun jatkuvasti läpi mun koko loppuelämän. Ja tunnen epävarmuutta. Ehkä se suurin ja tärkein harjoitus on yhä edelleen opetella sietämään epäonnistumisia, mokailua ja sitä epävarmuutta. Kukapa osaisi kaiken heti ekana päivänä tai edes viimeisenä?

Toinen tärkeimmistä taidoista on opetella hyväksymään itsensä täysin omana itsenään, kaikkine virheineen päivineen. Sen opettelu on ikuista ja muuttuvaa, päivästäkin ja tilanteesta riippuvaa. Herkkyys on vahvuus, vaikka välillä itken dramaattisesti ihan vain siksi, että sukka sattui menemään vähän väärään jalkaan. Välillä jännitän tai tunnen epävarmuutta niin paljon, että se saa mut toimimaan vähän miten sattuu. Olen hiljainen, eikä siinä ole mitä väärää. Olen kuitenkin hyvä tyyppi, juuri näiden ominaisuuksien vuoksi!

Epävarmuus ja epäonnistumisen pelko saa mut usein miellyttämään liikaa, aivan kaikkia. Olen kuin kameleontti, joka saa mut muuttamaan käytössäni aivan kaikkien mukaan. En ehkä sen vuoksi ole ollut täysin oma itseni. Mietin liikaa muita, en itseäni. Se on aika raskasta.

Se epävarmuus heijastuu myös omaan ulkoiseen olemukseen, ryhtiin ja kehon kieleen.

Haluan kuulua porukkaan ja olla hyväksytty. Ja se on täysin okei. Mutta nyt on vihdoin aika oikeasti opetella olemaan myös itselleen hyväksytty. Miettiä sitä, mitä juuri mä haluan? Ja toimia edes välillä vähän enemmän sen mukaan! Tiedostaa asiaa päivittäin (tai edes joka toinen), kehua itseään onnistumisista ( ei kiinnittyä aina epäonnistumiseen, tai siihen, kuinka epävarma nyt olenkaan). Se helpottaa myös työntekoa. Voin hyväksyä ujouteni, herkkyyteni. Ja hyödyntää niitä työssä.

Ja muistan olla myös armollinen, etenkin epäonnistuessani. Sellaista sattuu.

Kukaan pieni ihminen ei voi olla aivan kaikkea aivan kaikille. Paitsi voi yrittää olla itselleen juuri sitä mitä on, sitä mitä itse haluaa! Tärkein henkilö olen minä ja läheiset myös. Voin keskittyä miellyttämään minua ja välillä myös läheisiä. Kaikkia muita on turha miellyttää.

Nyt ei muuta kuin ryhti kohti taivasta ja leuka pystyyn (hyvällä tavalla), opettelemaan itsensä luottamista töissä. Ja hyväksymään epävarmuutta ja mokailua, sille voi välillä jopa nauraa!

Missä tilanteissa sä tunnet epävarmuutta?

Kuitenkin on hyvä katsoa itseään myös peiliin ja miettiä niitä omia vahvuuksia, joita hyödyntää työelämässä! On tärkeää muistuttaa itselleen niistä vahvuuksista, joita meillä kaikilla on! Ja on tärkeää nauttia elämästä ja jo saavutetuista saavutuksista.Mun vahvuuksia voisi olla muun muassa se, että mä olen rauhallinen ja hyvä kuuntelemaan ja sinnikäs. En luovuta uuden edessä helposti. 💪 Pyrin olemaan luotettava ystävä, jolla on välillä ihan hyväkin huumori tutussa seurassa.

Nyt oon taas aivan uuden edessä valmistuttuani ja siirtyessäni työelämään. Vähän jännittää, mutta odotan myös innolla. Olen innokas oppimaan uutta, innokas tapaamaan uusia suloisia lapsia. Vaikka ensimmäisinä päivinä vähän haparoisi, jännittäisi ja tuntisi epävarmuutta, sekin on ihan normaalia. Opin kyllä, siitä on tärkeää muistuttaa itselleen kaiken sen epävarmuudenkin lomassa ja mokaillessa, tai kaiken tämän epämiellyttävyyden sietämisessä. On tärkeää huomata myös se hyvä!

Mitkä on sun vahvuudet, mistä oot nauttinut viime aikoina?