Koskaan ei tiedä mitä se tuo: Jotain hyvää vai pelkästään vain huonon päivän.
Hyvänä päivänä kaikki sujuu kuin itsestään elämän aalloilla, elämä on yhtä kepeää tanssia. Tanssia, josta olen haaveillut aina. Hyvinä päivinä minulla on suuri luotto omiin kykyihini: Kyllä, kyllä minäkin osaan ja voin oppia mitä vain tahdonkin! Mutta sitten tulee TAAS se huono päivä, miksi ne eivät häviä koskaan…? Kun päivä alkaa väärällä jalalla, päivän ensimmäinen huono ajatus jatkuu koko päivän. Huonona päivänä ei onnistu mikään: Alepan kahvimukit vuotaa pohjasta ja kiroan itseni alimpaan helvettiin. Miksi en osaa mitään? Miksi olen sosiaalisesti näin kömpelö ja toimin ihan toisin kuin blogissani kirjoitan? Elämä on rosoista. Sodin itse omia arvojani vastaan. Haluan tehdä jotain, mutta huono päivä saa tekemään täysin päinvastaista. Miksi en osaa, enkä opi? Kaksi askelta eteen, kolme taakse…

Mutta kas kummaa. Alitajunnasta kumpuaa kaukaa opittuja tapoja. Lapsuudestani olen oppinut käytösmalleja, joiden mukaan olen käyttäytynyt yli 20 vuotta, ennen tätä itsetutkiskelun matkaani. Ja minunhan se tulisi tulisi tietää, että suurin osa käytöksestämme tulee sieltä alitajunnasta. Se minimaalinen prosentti (5prossaa??) tulee sieltä tietoisesta mielestä (joka luulee tietävänsä kaiken). Tunnesyömisestä ei niin vain päästäkään pelkällä tahdonvoimalla, tai ainakaan kahden viikon harjoittelulla. Se kestää vuosia, ehkä jopa kymmenen? Nytkö pitäisi yhtä’kkiä olla syömättä suklaata suruunsa? Nytkö pitäisi olla miellyttämättä kaikkia, olla alistumatta muiden tahtoon ja tehdä niin kuin itsestä tuntuu parhaalta? Mitä ihmettä? Kuinka ihmeessä? Mitkä ovat ne teot, joilla siihen terveeseen itsearvostukseen pääsee, kun nämä nykyisetkin askeleet kulkee miten sattuu, ihan miten haluaa… Ees taas, yksi eteen miljoona taakse. Pitääkö se sanonta paikkaansa: Hitaasti mutta varmasti? Pitääkö olla vain kärsivällinen ja sinnikäs? Sitähän en tunnetusti aina ole, mutta kaipa sekin ihan opittavissa oleva taito sitten on..

Ehkä pitää vain opetella edelleen sitä armollisuutta itselleni: tästä ei nyt ole tulla yhtikäs mitään, eikä se mitään haittaa. Huomenna uusi yritys, nukutaan ensin yksi yö alle…

Omilla ajatuksilla on suuri voima. Ja sillä, kuinka ajattelen aamulla ensimmäisenä. Kummalla jalalla nousen, oikealla vai vasemmalla, siis oikealla vai väärällä? Miksi en siis nousisi vasta sitten, kun pystyn ajattelemaan jotain hyvää? Tai ehkä vaan hyväksyn sen, että huonojakin päiviä saa tulla?

Oletko koskaan ollut työpaikassa jossa juoruillaan ja puhutaan selän takana pahaa? Oletko ollut työpaikassa, jossa jotakuta kiusataan tai siellä on muuten vain huono ilmapiiri? Vaikka kaikki työpaikalla lähtisi hyvästä johtamisesta, voimme silti kaikki omalta osaltamme opetella positiivista pedagokiikkaa, jota me lähihoitajan opiskeluissani opiskellaan. Se on opiskeluissani suunnattu lähinnä lapsille, mutta aivan yhtä hyvin samaa voi soveltaa myös meihin aikuisiin! Joskus tuntuu, että mekin tarvitaan sitä, enemmän kuin mitään muuta! Sitä voi soveltaa niin töissä, koulussa kuin vapaallakin: Harrastuksissa, kotona ja kavereiden kanssa. Siis aivan kaikissa ihmissuhteissa. Ja muista: Se ei ole vaikeiden tunteiden tai vaikeuksien lakaisemista maton alle. Sen avulla voimme lähestyä niitä positiivisesta näkökulmasta ja selviytyä niistä nopeammina ja paremmin. Emme jää vaikeuksiin tai vaikeisiin tunteisiin jumiin yhtä pitkäksi aikaa, vaan voimme ennemmin etsiä vaikka ratkaisuja ja kurkoittaa kohti tähtiä. Se luo pohjan elämään ja vaikeuksista selviytymiseen.

Mitä kaikkea muuta positiivinen pedagokiikka pitää sisällään? Se on iloa olla yhdessä. Yhteisöjen hyvä ilmapiiri on ehdottoman tärkeää! Sen tavoite on vahvistaa omia ja muiden vahvuuksia ja kehua toista päivittäin onnistumisista. Positiivisen pedagokiikan tavoitteena on kokonaisvaltainen hyvinvointi. Havainnoi työyhteisösi jäseniä tai läheisiä: Työyhteisössä tai vapaalla toimiessasi huomaa työtoverien tai läheisten vahvuudet ja kehu niistä päivittäin. Rakentavaa kritiikkiä ei sovi unohtaa, mutta oppiminen ja työnteko onnistuu ja sujuu paremmin kannustavassa ilmapiirissä, eikös vain? Kaikilla olisi turvallinen olo ja mokaaminenkin ja niistä oppiminen on sallittua. Kaikelle voi nauraa jälkeenpäin.

Myös itseensä tutustuminen on tärkeää: Milloin minä olen parhaimmillani, flow -tilassa? Flowssa kaikki sujuu kuin itsestään ja ajankulu unohtuu. Olet tässä hetkessä täydellisesti läsnä.

Pohdi myös: Mitkä ovat minun vahvuuksiani, ilojani, taitojani sekä unelmiani? Kuka minua tukee tarvittaessa? Omiin luonteenvavuuksiin tutustuminen lisää itsetuntemusta ja luottamista itseensä ja elämässä pärjäämiseen omana itsenään. Luonteenvahvuuksiemme avulla voimme tavoitelle unlmia, niiden avulla voimme saavuttaa ne! Uskallamme yrittää ja epäonnistua, emmekä lannistu helposti. Sinä olet oman elämäsi aktiivinen toimija ja luot elämällesi itse merkitystä, ei mikään ulkoinen tekijä. Unelmia tavoitellessa painottuu oma osallisuus, vahvuutesi ja myönteiset tunteet. Mikä tekee oppimisesta ja tavoitteiden saavuttamisesta mielekästä?

Sen lisäksi, että tavoittelemme myönteistä minäkuvaa, haluamme myös viihtyä työpaikalla, koulussa, harrastuksissa, kotona tai missä vain. Positiivinen pedagokiikka tähtää kukoistukseen, joka lisää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Siihen kuuluu kolme erilaista hyvinvoinnin aluetta:

Emotionaalinen hyvinvointi: Positiivinen ja negatiivinen tunne ovat sopusoinnussa keskenään. Olet suurimman osan ajasta tyytyväinen elämäsi moneen osa-alueeseen ja elämälläsi on vahva pohja, joka auttaa sinua selviämään elämän vaikeuksista paremmin.

Sosiaalinen hyvinvointi: Sinua arvostetaan ja sinä arvostat muita. Kuulut ryhmään. Elämässäsi on useita merkityksellisiä ihmissuhteita. Ymmärrät sen, että sinun teoillasi on vaikutus ryhmään. Hyväskyt erilaisia ihmisiä ja tulet heidän kanssaan toimeen.

Psygolokinen hyvinvointi: Hyväksyt itsesi ja tunteesi, tiedät vahvuutesi ja hyödynnät niitä. Uskallat tavoitella unelmiasi, etkä pelkää kulkea niitä kohti. Siedät epäonnistumisia.Tunnet, että elämässäsi on merkitystä, pystyt toimimaan itsenäisesti ja elät arvojesi mukaan. Tiedät oman arvosi ja tiedät mitä arvoja sinulla on.

Pohdi, mitkä asiat lisäävät sinun ja muiden hyvinvointia sosiaalisissa suhteissa ja tilanteissa? Mitä voisit tehdä parantaaksesi omaa ja muiden elämää, sekä erilaisia yhteisöjä?

1. Puhu itsestäsi ja muista nätisti ja arvostaen. Kehu ja löydä päittäin jotain hyvää.
2. Itsetutkiskelu on tärkeää: Havainnoi omia kokemuksiasi ja tunnetiloja. Mitä tapahtui ja miksi? Kuinka voisin kehittyä?
3. Puhukaa ja jakakaa omia kokemuksianne keskenään!

Ps. Lähteenä käytin kurssini materiaaleja. Hauskaa torstaipäivää aivan jokaiselle! Tehdäänkö siitä aivan kaikille mahdollisimman viihtyisä?!