Pohdintaa erityisherkkyydestä, 7 hyvää

Onko erityisherkkyys nykyajan trendi? Puhutaanko siitä nykyään jo vähän liikaa?  Vai arvostetaanko ja ymmärretäänkö sitä mielestäsi ominaisuutena aivan liian vähän? Maailmassa, jonka työelämässä suositaan tietynlaisuutta enemmän kuin muuta? Onko se dramasttisuutta tai yliherkkyyttä, näyttää tunteitaan niin voimakkaasti, vahvasti ja vaihtelevasti? Mielletäänkö tunteellisuus usein huonoksi, vai onko siinä herkkyydestä myös paljon hyvää?

Itse ainakin huomaan ajattelevani herkkyydestäni enemmän negatiiviseen sävyyn kuin positiiviseen. Oli se sitten opittua tai ei. Nyt kuitenkin haastan itseni, mutta samalla myös teidät! Tämä on piirre, jonka kanssa elämme lopun elämämme. On siis paljon helpompaa itselleen, ajatella itsestään enemmän positiivisesti. Siispä otan aikoinaan saamani Facebook -haasteen vastaan hieman muunelluin keinoin. Ja pohdin, mitä 7 hyvää ominaisuutta herkkyydessä on!

• Elän vahvasti tunteella, ihan kaikessa. Vahvat tunteiden vaihtelut ovat mielenkiintoisia, niin minulle kuin kaikille muillekin. Uppoudun kaikkeen kiinnostavaan, silloin kun se sattuu kiinnostamaan. Rakastan elämyksiä ja rakastan rakkautta parhaimmillaan. Rakastan vahvoja tunteita, samalla kun vihaan niitä. Niiden kanssa on kamalan ihanaa elää. Ilman niitä voimakkaita tunteita elämä olisi tosi tylsää.
•  Elämyshakuisuus saa mut janoamaan aina vain lisää ja lisää upeita elämyksiä. Niin ikään, myös se tekee elämästä tavattoman ihanaa ja mielenkiintoista! Ilman kiinnostavia elämyksiä elämä olisi hirmuisen tylsää. Vaikka välillä tapahtuessa roiskuu ja mokia on vaikka muille jakaa -niin ainakin on jotain muisteltavaa vanhoilla päivillä. Mikäs sen parempaa! Elämäni ei siis todellakaan ole tylsää, vaikka moni niin ehkä luulisi. Ainakaan oman pääni sisällä.
• Mielikuvitusmaailmani on valtavan rikasta. Vaikka ulospäin näyttäisin kuin tyhjältä taululta, jonka sisällä ei tapahdu yhtikäs mitään, niin todellisuudessa siellä päässä syntyy miljoonia tarinoita. Niin huonossa, mutta ennenkaikkea myös hyvässä! Toivon, että vielä jonain päivänä saan sanallistettua  kaiken tuon kirjaan, ehkä jopa toiseenkin. Myös unissani tapahtuu usein paljon.
• Eläinrakkaus ja luonto. Rakastan eläimiä, luonto tekee ihmeitä. Kai tämä jollain tapaa ainakin liittyy herkkyyteen! Tästä kirjoitinkin jo edellisessä postauksessa. Metsä ja meri todellakin lievittää stressiä. Ja eläimet myös! Ne tuovat elämään niiiiin paljon iloa!
• Liikutun vahvasti ja valtavan helposti elokuvista ja liikuttavista tarinoista. Itken helposti. Kai tämä liittyy myös ensimmäiseen osioon, tunteisiin.  Mutta silti. Tunteminen luo merkityksiä ja sen takia juuri elokuviin menemmekin, jotta tuntisimme erilaisia tunteita.
• Aistin ihmisistä paljon, myös sellaista, mitä monet eivät aina ehkä huomaa.
• Luovuus. Luovuus on ihanaa. Tykkään luovuudesta. Itse tehtynä parasta on kuvaaminen sekä kirjoittaminen. Muiden luovuutta on kivaa ihastella monessa eri muodossa! Musiikki on kivaa. Tykkään katsella hyviä elokuvia ja sarjoja. Tykkään hyvistä ja mielenkiintoisista näyttelyistä. Tykkään lukea ja harmittaa, että olen lukenut aikoinaan niin vähän! Ihan liian vähän. Onneksi olen löytänyt lukemisen uudelleen, ja se on valtavan ihanaa uppoutua kirjojen tai blogien koukuttavaan maailmaan. Tanssistakin tykkään, siitä haaveilen edelleen (haluaisin uskaötaa tanssia itse ja katsoa muiden tanssia)! Ja sirkusta olen ollut myös katsomassa, pääsispä pian uudelleen!

Mikä sun mielestä on herkkyydessä parasta?