Sekalaisia kuulumisia!
Istun metrossa, en mummolaan vaan salille. En tiedä oonko kuunnellut liikaa lastenlauluja, kun ne soi päässä vapaallakin! Sali tekee kyllä ihmeen hyvää ja nollaa pään kaikesta stressistä. En oo kerennyt käymään siellä nyt viikkoon kaikilta kiireiltäni, mutta ei nyt viitsi ottaa siitä stressiä. Parempi edes kerran kuin ei ollenkaan. Ja kyllä sitä kerkeää myöhemminkin käymään useammin, välillä sitä on elämässä erilaisia kausia, niin salin kuin kaiken muunkin suhteen. Ja that’s fine. Mitä keinoja teillä on rentoutumiseen ja unohtaa murheet? 🙂
Ja olipa kyllä niin ihanaa keskittyä ihan vaan pelkkään treeniin ja unohtaa se kaikki iänainainen murehtiminen, sitä kun tekee muuten kyllä ihan liikaa koko ajan! Salilla pystyy unohtamaan kaiken muun ja siitä tulee myös jälkikäteen niin hyvä ja rento mieli, fyysisesti ja henkisesti. Harmi vaan, että nykyisen salin jäsenyys loppuu ihan pian! Mutta onhan se 70€ kuussa aika paljon vaikka käykin töissä, ja vaikka tää sali muuten ois ihan täydellinen! Mutta niinhän se on, että laatu maksaa. En tiedä palaanko fitness24seveniin, ehkä mielummin kokeilen ainakin vähän aikaa uimahallin kuntosalia ja meen salin jälkeen vielä uimaan ja saunaan. Se rentouttaa vielä ihan eri tavalla!
Mitähän muuta oon viime aikoina puuhaillut? En edes meinaa muistaa. Oon käynyt ainakin Tammisaaressa, jonne isäni muutti ihan vasta. Kierreltiin vanhaa kaupunkia ja se on valtavan kaunis. Käytiin myös syömässä eräässä Italialaisessa ravintolassa, siellä oli ihan omanlaisensa tunnelma, mutta silti (tai juuri siksi) paikka oli viihtyisä! Suosittelen lämpimästi! Jos siis löydätte jostain vanhan kaupungin sisäpihalta Italialaisen, käykää ihmeessä! Reissu oli onnistunut, vaikka ilma ois voinut olla keväisen lämmin. Onneksi kuitenkin aurinko paistoi.
Oon nähnyt myös kavereita. Ollaan käyty Triplassa shoppailemassa ja Töölönlahtea kiertämässä. Ja taas löytyi vaikka mitä ostettavaa Triplasta, ei vaan viitsinyt ostaa ihan kaikkea kivaa (eli noin viisiä farkkuja). 😁 Oon hengaillut myös poikaystävän kanssa. Ollaan mm. Katsottu My Brilliant Friend -sarjaa, joka perustuu Elena Fernanten kirjoihin. Se on kyllä niiiin hyvä että, niin kirjana kuin sarjanakin. Ne Italian maisemat (ja itse tarina) on ihan best!
Kohta on pääsiäinen, enkä malta odottaa neljän päivän vapaita! Mennään katsomaan ainakin nykyajan sirkusta Suvilahden Cirkoon. Ja katsotaan, mitä muuta keksitään! 🙂
Hieman vaan stressaa sen jälkeen alkava mahdollinen lakko. Lakko on hyvä juttu ja kannatan sitä ehdottomasti, mutta oma töihinpääsy stressaa (ois vaan pitänyt liittyä johonkin liittoon). Jos myös julkinen liikenne lakkoaa, eikä työnantaja maksa takseja, on töihin pääsy hyvin hankalaa ilman autoja. Omaa taksia en halua maksaa, siihenhän menis koko viikon palkka ja ihan typerää moinen! Ja matkaa on töihin 15km suuntaansa ja pyöräilyä tulis päivässä sen 30km. Mikäs siinä, tulishan siinä liikuntaa, mutta kuinka aikaisin mun täytyisi lähteä, jos mun täytyy avata päiväkoti klo 6.55? Miksi lakko ei vois vaan koskea ihan kaikkia alan työntekijöitä, plääh. No mutta, aina sitä on elämästä tähänkin asti selvitty. Kyllä varmasti myös nyt, jotenkin.
Myös mummo soitti ja kysyi, oonko menossa pääsiäisenä Jyväskylään. Sanoin, että en tällä kertaa pääse ja keväällä tuun jossain vaiheessa. Ja heti alkoi omatunto soimaan, kun kuulin mummon äänen yllättyneen. Oletin hänen pettyneen, oisko sittenkin pitänyt mennä? Äh, oon kyllä väsynyt, mutta pitäiskö. Mutta sitten mietin, että ketä varten täällä oikein elän, itseäni! Meen kuitenkin joku viikonloppu, ja kyllä se lyhytkin viikonloppu riittää. Mulla on lupa olla väsynyt ja lupa myös levätä tällaisia pidempiäkin lomia. Ei niitä tarvii täyttää aina jollain reissulla, välillä myös lepo on passelia ja tarpeellista! Mulla on raskas työ, enkä halua polttaa itseäni ihan täysin loppuun. Joutilaisuus on oman jaksamisen (ja luovuuden) kannalta valtavan tärkeää. En jaksa kohta enää mitään, jos vedän itseni ihan loppuun, piippuun niin sanotusti. Mun ei tarvitse tehdä kaikkea mitä muut toivoo, mulla on lupa tehdä enemmän asioita myös omien toiveiden mukaan. Se on myös mun oikeus, vaikka myös muiden kuuntelu onkin valtavan tärkeää. Totta kai haluan nähdä mummoa ja kaikkia läheisiä! Näemme kyllä. 😍 Näihin sanoihin hyvä lopettaa. Muistetaan levätä tarpeeksi ja kuunnella itseämme muiden kuuntelun lomassa. Me itse olemme elämämme päähenkilöitä ja muut ja muiden kuuntelu aivan yhtä tärkeitä myös!
PS. Mulla on ensi viikolla se päivä, mistä oon kriiseillyt viimeiset 4 vuotta. 🤭 Täytän nimittäin 30v. No onneksi on kuitenkin tiedossa kaikkea kivaa ja mikäs tässä aloittaa uusi vuosikymmen, hieman edellistä viisaampana! Mennään äidin kanssa jääkiekon MM-kisoihoihin Tampereelle 13.5 katsomaan Suomi-Norjaa (ja joku muukin peli samana päivänä). Silloin kun täytin 18, niin äiti sanoi vievänsä mut kisoihin, kun täytän 30! Ja miten ihmeessä tää aika on jo juossut tähän saakka. 😭 En voi uskoa, musta tulee aikuinen, vaikka ei yhtään tunnu siltä. 😁
Mitä just sulle kuuluu? 🙂