Tunteet on kuin säätiloja

Toisinaan saataa ja myrskyää ukkosen lailla, toisinaan taas paistaa aurinko ja kesä on kuuma kuin Naantalin aurinko. Talvella on kylmä, syksyllä taas pimeää ja synkkää. Keväällä kaikki herää henkiin, loskasta huolimatta. Säätilat tulee ja menee juuri niin kuin haluaa. Ne vaihtelee ihan omalla painollaan.

Mutta entä sitten, mitä tapahtuu jos säätilaan yrittää ripustautua, pitää auringosta ja lämmöstä kaikilla voimillaan kiinni? ”Ei älkää menkö, en tykkää synkästä pohjolasta syksyisin…”.

Nimenomaan! Ei se toimi niin. Sää ei tottele sinua,  ei kuuntele sitten laisinkaan. Se menee ihan oman mielensä mukaan. Niin on myös tunteiden laita. Ne tulee ja menee juuri niin kuin menee. Juuri niin kuin ne tahtoo, aivan oman mielensä mukaan nekin. Mutta onneksi voimme vaikuttaa omilla ajatuksillamme tunteidemme kestoon, eikö ole hienoa?!

Vaan entä jos takerrun tunteisiin kaikilla voimillani, ajatuksillani? Syntyy stressiä. Tunne pitkittyy, jos takerrun siihen. Se voi aiheuttaa tuloksia kehoon. Miksi siis takertua tunteisiin niin kovin? Minähän siitä vain kärsin, ei kukaan muu! Pääsisin paljon helpommalla itse, jos antaisin vain olla. Eläisin sen tunteen vain läpi (juuri sen pienen hetken, mitä se ikinä kestääkään). Harva tunne on aivan oikeasti niin pitkä, yhtä pitkä kuin päiviä kestävä mykkäkoulu. Sinä vain teet siitä itse niin pitkän. Ja usein esimerkiksi minulla on taipumus ripustautua tuntitolkulla pelkoon ja jännitykseen, tulevaisuuden panikointiin etukäteen.

Ja, miksi ihmeessä olla vihainen ja katkera jollekin koko päivä, ilman että toinen edes tietää siitä? Eihän se ole toiselta pois, se vain pilaa oman päiväsi…

Vaan, entä jos päästääisinkin nopeammin irti? Mitä tapahtuisi? Entä jos eläisin tunteen läpi vain sen lyhyen ajan mitä se luonnostaan kestää?  Kiinnittymättä tai takerumatta tunteeseen, se vaihtuisi paljon nopeammin uuteen, aivan kuten säätilatkin tekee. Elämä olisi helpompaa, tunteet helpottuisivat niiden vaikeudestaankin huolimatta. Mutta joskus se on yllättävän vaikeaa päästää irti, myönnän sen kyllä!

Vertaa tunteitasi säätilan. Me tulee ja menee miten menee ja lopulta häviää. Sellaista se elämä on!