Voihan kesästressi…

Suomen kesä on lyhyt ja sateinen. Silloin harvoin kun aurinko paistaa, silloin on pakko tehdä jotain! Ulkoilu on pakollista.  Tai oikeastaan, aina kun vaan vapaata on, niin silloin on pakko tehdä tai päästävä reissuun.

Mua ahdistaa, että tänä kesänä en ole kerennyt reissaamaan yhtikäs mihinkään. Olen töissä koko kesän ja yrittänyt suunnitella viikonlopuille jos jonkinmoista reissua tai aktiviteettia. Saamatta aikaan yhtikäs mitään. Tai no, viikonloppuna oli onneksi ihanan ystäväni ihanat polttarit, mutta siinäpä se minun kesä melkeinpä kokonaisuudessaan olikin. Häät ovat vielä onneksi tulossa, kivaa! Tuntuu, että kesä ei ole kerennyt kunnolla edes alkaa ja kohta se onkin jo ohi…

Ahdistaa. Stressaa. Miksi Suomalaisen täytyy aina ladata kesään niin paljon odotuksia? Kun voi sitä oikeasti tehdä kaikkea mahdollista ympäri vuoden. Miksi kesästressi pilaa aina koko kesän? Kun ei vain voi nauttia siitä pelkästä oleilusta, olemisesta? Aivan sama sataako vai paistaako (okei, on se paiste ehkä vähän kivempi), niin silti voi olla kivaa. Sateella voi nauttia sisällä olosta, levosta ja netflixistä hyvällä omalla tunnolla. Auringon tullen, voi suunnata tiesä ulkoaktiviteetteihin. Mollemmissa on puolensa, molempia tarvitaan. Tai sitten voi olla tekemättä yhtikäs mitään, säästä riippumatta ja sekin on ihan ookoo. Ei pitäisi ottaa niin kauheita paineita kesän onnistumiselle…

Miksi pitää ottaa paineita yhdestä lyhyestä kesästä? Stressitön kesä olisi ollut paljon kivempi, kun tämä stressi vaan jo tuntuu pilanneen tämän kesän tunnelmaa. ”Pitäisi tehdä ja nähdä sitä sun tätä, mutta en ole… Talvellakin tapahtui paljon enemmän. Jään jostain tärkeästä ja hyvästä paitsi…”

Onko muilla vastaavanlaista loma/ kesästressiä (on varmasti)? Kuinka olette selättäneet stressin?