Pieni hetki kahvilassa.

 

Oma elämä ja päivän kiireet pysähtyy pieneksi hetkesi, kun rauhoitun katselemaan muiden elämää ja kiirettä, laitakaupungin vilskettä pienen kahvikupposen äärelle -kivaan kahvilaan aivan Kaaren kupeeseen. Tämä hetki on rento ja rentouttava. Tämä on hyvä hetki.

Juuri tätä tarvitsin juuri nyt. Astuttuani kahvilaan sisään, joululaulut raikasivat ja olin juuri hakenut itselleni uuden kännykän. Takana on mukava viikonloppu, jossa kävimme katselemassa poikaystäväni kanssa uusia sänkyjä sekä sohvia ynnä muuta uuteen asuntoomme. Emme tietenkään napanneet matkaamme mukaan vielä mitään, hankimme ne vasta uuteen asuntoon. Mutta täytyyhän ne ehdottomasti testata hyvissä ajoin! Poikaystäväni oli myös tilannut mulle netistä hienoja vaatteita black fridayn kunniaksi. Se lämmitti mieltä -toivottavasti ne saapuvat ennen viikonloppua, jotta pääsen testaamaan niitä pian!! Nyt on hyvä mieli. 

Iloitsen myös uudesta kännykästä, koska pääsen ottamaan sillä uusia parempia kuvia. Vaikka periaatteessa olen tätä materialistista Black Fridayta vastaan. Varsinkin näin korona aikana, jossa ulkotapahtumatkin perutaan. Olisin niiiin halunnut päästä joulumarkkinoille! Päätin, että ostan enemmän vain sellaista mitä tarvitsen, mutta muistan myös hemmotella välillä itseäni (esim vaatteilla, joita tarvitaan aina).  Olen ehkä ollut osittain materialistinen ja välillä varmaan yhä edelleen. Mutta näin muuton lähestyessä huomaan haluavani kaikesta turhasta tavarasta mahdollisimman nopeasti eroon. Haluan uuteen asuntoomme mahdollisimman vähän tavaraa, haluan sisustuksesta yksinkertaisen ja simppelin. Kaikki ylimääräinen ja liika tavara vain ahdistaa nykyään. No, onneksi tämä muutto motivoi pääsemään eroon kaikesta sellaisesta, mitä ei enää tarvitse! 

Nyt jatkan tätä rentouttavaa kahvihetkeäni ja katselen ohi kulkevaa ihmisvirtaa, jossa näkee jos jonkinmoista tallaajaa. Ihanaa nähdä, miten erilaisia me kaikki olemme ja miten erilaisia elämänvaiheita meillä kaikilla onkaan. Erilaisuus on rikkaus. Se on kivaa katsella muita (ei mitenkään pelottavalla tavalla) ja pohtia millaisia elämiä kaikilla on. ”Tuo on varmasti ruuhkavuosia elävä suurperheen äiti.Ihailtavaa! Tuo taas on ilmiselvä liikemies!”

Ps. Kuuntelin Kaareen kävellessäni Samu Haberin kirjaa suplasta ja täytyy sanoa, että äänikirjat ovat lumonneet minut juuri nyt! Ja se, kuinka kovaa duunia menestyneet ihmiset ovat haaveidensa ja intohimojensa eteen tehneet. Mä teen nyt sitä työtä blogini eteen (ehkä hiukan pienemmässä mittakaavassa, mutta kuitenkin), mitä Samu Haber, tai kuka tahansa, on alkanut tekemään teini-iässä. Työ voi kestää – ja usein kestääkin -vuosia, eikä takaa siltikään onnistumista. Mutta ainakin olen yrittänyt, katsotaan mihin rahkeeni riittävät!

Terkuin, Vilma. Oikein mukavaa päivän jatkoa juuri teille, missä ikinä olettekaan!

Ps. Mikä tekee juuri teidät juuri nyt onnelliseksi? Mitä teille kuuluu?