Meidän nuorimmaisella on superhauska lausahdus,joka passaa oikein hyvin monenlaiseen tilanteeseen..esim.”hei tuuppa äitin kanssa keräämään näitä legoja?” ”Jos en?”,kuuluu vastaus 😉 Haha,niin hauska.Koko sillä kaksivuotiaan tarmolla lausuttuna.

Oon nyt itse yrittänyt vähän noudattaa ”jos en”-mentaliteettiä..Eli olen siis ottanut vähän rennommin.Olen aikatauluttanut arkeani järkevämmin ja rauhoittanut iltoja,että pääsee nukkumaan ihmisten aikaan(köh,tosi uskottavaa..kello on nytkin puolenyön tienoilla)..ei mutta oikeasti,tää on toiminu.Enimmäkseen oon ollut nukkumassa kohtuullisen ajoissa ja muutenkin fiilikset on ollu paremmat.Mies on tsempannut kotihommissa ja mä vastaavasti ottanut vähän rennommin.Ja ennen kaikkea,oon taas saanut raivattua aikaa lenkkeilylle.Kyllä se niin on,että elämä pienessä endorfiinipöllyssä on paljon mukavampaa(kaikille osapuolille..).

Tosin..voi mun ystävä/sukulais-parkoja..Aina mä oon raahaamassa lenkille milloin ketäkin sopivaa uhria.Eilen raivattiin ystävän kanssa aikaa kalentereihin ja pinkaistiin reilun tunnin lenkille..aivan huippua.Vielä kotona musta tuntui etten jaksa lähteä mihinkään.Väsytti aivan järkyttävästi ja jalkoja särki.Sitten ajattelin,että höpöhöpö.Ei muuta kuin lenkkarit jalkaan ja menoksi.Kerrankin on juttuseuraa ja upea,lämmin syksysääkin.Nyt menoksi!Ja onneksi mentiin.Ihanan pirteä lenkki..sellainen sopivan rauhallinen,yleensä en jaksa noita peruskunto-lenkkejä.Illalla oli huimasti energiaa raikkaan ilman ja ihanan juttuseuran ansiosta.Kummasti sitä heräsi tiistaihinkin paremmalla fiiliksellä.

Tänään taas oli saunapäivä ja mun porukat ja pikkuveli tulivat kylään.Raahasin viattoman pikkuveljen lenkille..ja oli hauskaa,mulla ainakin 😉 Ei vaan,kyllä mä luulen että pikkuveljelläkin oli ihan mukavaa.Mies tuli kans lenkille ja mulla oli taas pieni olo kun kipittelin mieheni(185cm)ja pikkuveljeni(samaa luokkaa pituuden kanssa)välissä huimalla 165cm varrellani.Muut otti yhden askeleen niin mä kipitin ainakin kaksi.Mutta oli hauskaa.Sit vielä lämmin sauna ja hyvä iltapala..lättyjä ja patonkia.

Ihanaa tällainen arki.Malttaisko huomenna pitää lenkkitauon?Jotenkin ihan hillitön energia ja juoksufiilis.Ja muutenkin hyvä olo,henkisesti.Tuntuu siltä,että pienen ”uupumisen”jälkeen taas seisoo omalla paikallaan.Tavoitteet selvinä ja voimat elvytettyinä.Vieläkin on vähän fyysisesti väsyny fiilis,mut silti jotenkin rento ja onnellinen.

Lisää tällaista!