Tallinnan parhaan ruokakokemuksen tällä reissulla tarjoili vegaaniravintola Vegan Restoran V. Tämä pieni ravintola sijaitsee vanhassa kaupungissa osoitteessa Rataskaevu 12, kivenheiton päässä monista muurien sisäpuolen turistikohteista. Olin jo ennen reissuun lähtöä bongannut tämän ravintolan muutamasta eri yhteydestä somesta (muun muassa Rouva Isyyspakkauksen eli Koiviston Sadun Instasta) ja se sai pelkkää hehkutusta osakseen. Availin selaimen välilehtiin muutamia muitakin kiinnostavia ravintoloita tarkoituksena merkkailla niitä karttaan ja sitten visiteerata niissä. Mutta en sitten saanut tätä aikaiseksi vaan päätin mennä sinne minne jalat kuljettaa ja etsiä murkinaa fiiliksen mukaan.

Kun saavuin laivalla Tallinnaan aamusella, lähdin kiertelemään vanhan kaupungin katuja ilman sen suurempaa agendaa. Kello 11.50 satuin vahingossa kiinnittämään katseeni juuri ohittamani ravintolan nimikylttiin ja sehän sattuikin olemaan juuri se sama somessa hehkutettu Vegan Restoran V (kyltissä tosin luki pelkkä Vegan, mutta osasin yhdistää nämä kaksi tietoa toisiinsa). Ravintola oli aukeamassa puoliltapäivin, joten päätin kiertää vielä korttelin ja yrittää päästä sinne syömään, sillä lounasaika lähestyi. Somessa mainittiin monessa yhteydessä, että tästä ravintolasta kannattaa ehdottomasti varata pöytä etukäteen, sillä kyseessä on pieni ja erittäin suosittu ravintola, johon harvoin pääsee ’walk-in’-tyyppisesti aterioimaan. Itse päätin kokeilla onnea ja olin raflassa heti kahdentoista jälkeen. Ja pöytäpaikka sattui irtoamaan! Myöhemmin tulleet asiakkaat eivät enää pöytäpaikkaa ilman varausta valitettavasti saaneet. 

Ravintolan miljöö noudatteli vanhan kaupungin yleistä linjaa; pieni tila, joka on hyvin käytetty hyödyksi ja josta löytyy sopivaa rouheutta. Pöytäpaikkoja oli oman muistikuvan mukaan noin reilulle parillekymmenelle hengelle noin seitsemässä pöydässä (kiinnitinpä tarkkaan huomiota 😉 ). 

Ja se ruoka. Ah! Niin hyvää ja erittäin edullista. Itse vedin pitkän kaavan mukaan eli alkupala-pääruoka-jälkiruoka. Juomaksi otin erittäin maukasta raparperilimonadia, viiniäkin olisi toki myös ollut saatavilla. Harmi, kun en älynnyt ottaa kuvaa suomenkielisestä listasta, niin olisitte saaneet paremman kuvan ravintolan koko tarjonnasta (ja minä vähän muistutusta siitä, että mitä sitä nyt oikeasti tulikaan syötyä).

Alkupalaksi söin paahdettuja leipäpaloja kolmella erilaisella tahnalla; oli valkosipuli-yrttilevitettä, guacamolea sekä hummusta. Ja hyvää oli. Kaksi ensin mainittua olivat suosikkejani ja niiden kupit kaavin leivän avulla erittäin tyhjiksi (teki mieli nuolla tai vetää vielä sormella, mutta ei kehdannut). Tarjoilija tarjoutui tuomaan lisää leipää, mutta totesin että en enempää tarvitse, että jaksaa sitten syödä myös sen pääruoan :).

Pääruoaksi testasin vegeburgerin. Tykkään testailla uusissa paikoissa nimenomaan ko. raflan burgerivalikoimaa, sillä ne harvoin ovat pettymys ja sopivat paremmin kukkarolle kuin sisäfileepihvit (joita täällä ei luonnollisesti tietenkään ollut tarjolla). Burgerin pihvi oli tehty kikherneistä ja punajuuresta. Pihvin välistä löytyi myös perinteinen salaatti-tomaattikombo sekä herkullista kastiketta. Lisukkeena oli ihania uunijuureksia. Pääruoka oli todella maukas ja hyvin maustettu. Ihan pienen pieni miinus tulee himpun verran liian kuivasta pihvistä, mutta voisin ko. annoksen syödä koska vaan uudestaan. Kastike oli erittäin nam. 

Jälkiruoaksi otin cashew-pähkinöistä tehtyä jäätelön tapaista ’juttua’ tuoreilla marjoilla. Cashew’juttu’ (oli sillä hienompikin nimi, mutta en vaan muista) oli aluksi erikoisen tuntuista suussa, kun mieli odotti perinteistä jäätelöä, mutta annos kyllä upposi hyvin tähän likkaan. Oli vähän niin kuin cashewvoin ja vaniljajäätelön sekoitusta makumaailmaltaan. Tuoreet marjat sopivat annokseen just eikä melkein. Kaalin lautasen niin tyhjäksi kuin sen vain suht sivistyneesti pystyi tekemään.

Onko veikkauksia paljon tämä setti maksoi? Voin kertoa, että ihan naurettavan vähän. Limonadi oli suhteessa aterian kallein yksittäinen juttu.

Limonadi maksoi neljä euroa ja koko lasku oli yhteensä 17,50€! Eli ruokaan (alku- pää- & jälkiruoka) meni yhteensä 13,50€. Siis ihan käsittämätöntä! Tuon tasoinen vegeburgeri maksaisi missä tahansa Helsingin raflassa vähintään tuon koko setin verran. Palvelu ravintolassa oli ihan perustasoa, hoidin itse omasta aloitteestani asioinnin englanniksi vaikka eteeni kiikutettiin ruokalista, josta annokset myös suomeksi löytyivät. Ravintolan FB-sivut löytyvät Googlen avulla, mutta itse en sieltä bongannut kuin eestinkielisen menun, mutta siitäkin saa pienellä arvailulla vähän mielikuvaa annoksista ja hintatasosta. Menusta löytyvien jälkiruokavaihtojen lisäksi raflasta löytyi vielä useita erilaisia leivoksia ja kakkupaloja, jotka olivat vitriinissä esillä ja joita olisi voinut myös tilata jälkiruoaksi tai ottaa mukaan. 

(Off topiccina: Virossa käydessä on aina vähän hankalaa tietää mitä kieltä käyttää. Itse lähtökohtaisesti puhun reissussa aina joko kohdemaan omaa kieltä tai englantia ja koska itse en eestiä paria sanaa enempää osaa, niin koen että asioiminen tulisi hoitaa sitten englannilla. Mutta monet asiakaspalvelijat osaavat kuitenkin suomea ihan hyvin ja joskus jopa paremmin kuin sitä englantia. Mutta itse jotenkin tuntuu tökeröltä aloittaa keskustelu suomen kielellä; tulee ihan mieleen stereotyyppinen mielikuva suomalaisesta keski-ikäisestä miehestä joka Rimin kassalla pienessä kaljasievässä huutaa ’Kartsa punaista Mallua! Ja Penalle kanssa!’. Tiedän, että itse en asiaa ehkä näin ilmaisisi, mutta silti minusta tuntuu jotenkin väärältä olettaa, että reissussa ollessani minua tulisi palvella suomen kielellä. En tiedä saatteko ajatuksestani kiinni, mutta tämä ’kieliongelma’ aiheutti Tallinnassa käydessäni minulle päänvaivaa)

Mutta siis ERITTÄIN hyvä vegaaniravintola, kokeilkaakokeilkaakokeilkaa seuraavalla Tallinnan reissullanne! Pöytävaraus kannattaa tosiaan etukäteen tehdä (onnistuu ravintolan FB-sivuilla). Jään tänne kuolaamaan noita annoskuvia ja muistelemaan kaikkia ihania makukokonaisuuksia :).

(Lopuksi yksityiskohta vessasta, tämä on tätä Tallinnan vanhankaupungin rouheutta 🙂 )

Tallinnan reissupostaukset:
Kalev Spa -kylpylähotelli
Kadriorgin palatsi ja puistoalue
KUMU -taidemuseo