Neljä anekdoottia minusta

..ja niihin eivät kuulu tällä kertaa ’kaunis, rietas, onnellinen’, vaikka nekin toki minuun sopisivat 😉

IMG_20151209_112035.jpg

Selailin nyt aamulla uusinta Trendiä ja sieltä Chisun artikkelista pomppasi silmiin väliotsikot. ’Ulkopuolinen urpo’, ’näkymätön tarkkailija’, ’vastentahtoinen pioneeri’. Aloin miettimään mitä väliotsikoita minusta kertovaan artikkeliin saisi (ja samalla tässä helpotan toimittajien työtä, kun minusta kuitenkin tullaan paljon artikkeleja kurjoittamaan).

’Tarkkaavainen tarkkailija’

Kiinnitän huomiota yksityiskohtiin ja tarkkailen mm. ihmisten ilmeitä sekä kehonkieltä. Olemme perheeni kanssa repineet huumoria kyvystäni huomata hyvinkin pikkutarkasti asioita isosta kokonaisuudesta. Näen siis ne puut metsästä sananlaskua mukaillen. 

’Hyvää uskova, muttei hyväuskoinen?’

Haluan uskoa kaikesta hyvää. Haluan lähtökohtaisesti uskoa, että kohtaamani ihmiset puhua totta. Olenkin siis erinomainen aprillipäivän jekutettava. Tiedän, että jotkut pitävät minua hyväuskoisena. Ehkä saatan joskus olla myös sitäkin, mutta onko se huono asia? Huolestuneille voin kyllä vakuuttaa, ettei minua kuitenkaan saisi mukaan esimerkiksi pyramidihuijauksiin tai vastaaviin. Niin hyväuskoinen en minäkään ole.

’Mukava mukautuja’

Koen olevani mukava ihminen, ihan oikeasti. Minua tuntevat saavat korjata, jos ajattelevat minun puhuvan läpiä päähäni tässä kohtaa. Olen myös erittäin mukautuva ihminen. Tämä todennäköisesti juontuu osittain koulukiusaamistaustasta sekä rankoista tilanteista teini-iässäni. Jos tilanteisiin ei olisi edes jollain tavalla pystynyt mukautumaan, olisi särkynyt. Jotkut pitävät mukautuvaisuutta heikkoutena, mutta sitä se ei ole. Olen saanut siitä vahvuuden omaan meriittilistaani. Pystyn mukautumaan uusiin tilanteisiin sekä omassa elämässäni että töissä melko vaivattomasti’

’50 shades of grey -tähti’

En ole koskaan ollut mustavalkoinen ihminen ajatuksissani ja mielipiteissäni. Näen kaikki harmaan eri nyanssit. Koitan väittelytilanteissa saada muut näkemään asian altavastaavan näkökulmasta, vaikkei kyseinen näkökulma olisikaan oma näkemykseni asiasta. Asioiden ymmärtäminen eri näkökanteilta on rikkautta. 

suhteet oma-elama hopsoa

Kokonainen uunikana ja uunijuurekset, oi kyllä!

Kävin viime viikolla hakemassa luomuruokapiirin jaosta laidunbroileria (joka olisi käytännössä ollut luomubroileria, mutta byrokraattisen kämmin takia sitä ei saa luomuksi kutsua, vaikka kanat ovat syöneet luomurehua ja kulkeneet vapaana jne.). No mutta siis, kolme kokonaista kanaa tarttui matkaan viiden euron kilohintaan. Kaksi niistä oli vähän alle kahden kilon painoisia ja yksi sellainen jäätävä jötkäle, josta riittää syötävää koko komppanialle. Jännitin etukäteen saanko kanoja mahtumaan jo ennestään muutenkin täyteen pakastimeen, mutta mitä vielä, sinne olisi mahtunut toinen samanlainen satsi! Nyt harmittaa, kun en tilannut enempää. 

IMG_20151204_213116.jpg

Mutta nyt asiaan eli herkullisen kanan valmistamiseen! Olen joskus aiemminkin valmistanut kokonaisen kanan, mutta se on ollut ns. valmiiksi halkaistu eli ehkä vähän helpompi valmistettava. Ensimmäistä kertaa elämässäni työnsin käteni sananmukaisesti kanan takalistoon. Kokemus sekin. 

Googlailin hetken aikaa vähän lämpötiloja sekä tyylejä valmistaa kokonainen kana ja päädyin seuraavanlaiseen: 

KOKONAINEN KANA UUNISSA

  • 1 kokonainen kana (omani painoi n. 1,8 kg)
  • 150 g voita 
  • muutama valkosipulin kynsi
  • reilusti mausteita (itselläni kuivattua oreganoa, basilikaa ja sipulirouhetta sekä suolaa)
  • kokonainen sipuli

Jos kana on pakastettu, sulata se rauhassa jääkaapissa (itselläni tähän meni puolitoista vuorokautta). Kun kana on sulanut, pese se juoksevan veden alla sekä sisältä että päältä ja kuivaa sitten hyvin talouspaperilla. 

Pehmitä voita mikrossa, mutta vahdi ettei se pääse kokonaan sulamaan (muuten seuraava osio voi olla haastava). Sekoita kaikki mausteet ja murskattu valkosipuli voihin. Koita saada sormesi työnnettyä kanan nahan alle ja irrota se varoen lihasta (älä kuitenkaan siis poista sitä!). Ota käsiisi voimausteseosta ja sivele sitä nahan ja lihan väliin reilusti. Seuraavaksi työnnä sitä myös kanan sisälle ja lopuksi rasvaa ulkopinnat. Työnsin kanan sisälle lisäksi kokonaisen kuoritun sipulin, jotta sulava rasva ei sieltä uunissa niin kovasti valuisi. Jätä maustumaan reiluksi puoleksi tunniksi huoneen lämpöön. Tällä välin voit valmistella vaikka uunijuurekset (kts. alta).

IMG_20151204_191959.jpg

Kun kana on saanut rauhassa maustua niin työnnä se 200 asteiseen uuniin. Valele noin kahdenkymmenen minuutin välein kanaa sulaneelle rasvamausteseoksella, jota vuoan pohjalle on valunut. Kun kana on ollut tunnin uunissa, ota lämmöt pois ja jätä jälkilämmöille vielä vartiksi. Eli kana on uunissa yhteensä tunnin ja viisitoista minuuttia (johon kuuluu kolme valelukertaa). Annan hetken aikaa vetäytyä uunista poisoton jälkeen. Tarjoa haluamisi lisukkeiden kanssa. Kanasta sulaneesta rasvasta saa ihanan ’kastikkeen’ joko sellaisenaan tai sitten suurustettuna. 

 

UUNIJUUREKSET KANAN KANSSA

  • 0,5 kg porkkanaa
  • 1 kg lanttua
  • 2 dl kermaa
  • 50 g Koskenlaskijaa
  • mausteita (oreganoa, kuivattua sipulia, jauhelihamausteseosta)

Kuutioi juurekset reilunkokoisiksi paloiksi ja heitä ne uunivuokaan (itse käytän kertakäyttöisiä, koska tiskaaminen on sieltä ja syvältä). Leikkaa pieniä paloja Koskenlaskijasta ja työnnä ne juuresten väleihin. Sekoita mausteet kermaan ja kaada se juuresten päälle. Paista 200 asteisessa uunissa 1h 15min (yhdessä kanan kanssa).

IMG_20151204_212740.jpg

Oli kyllä erittäin hyvää! Tämän koko ruuan hinnaksi tuli arviolta 13€ ja siitä syö nälästä riippuen 4-5 henkilöä eli eipä tule kalliiksi. Suosittelen kyllä kokonaisen uunikanan valmistamista, helppoa ja maukasta! Eikä se käden työntäminen kanan nahan alle tai sisään nyt niin ällöttävää ollut kuin aluksi pelkäsin. Ronskit otteet vaan!

koti ruoka-ja-juoma diy