Elämänmakuinen Firefly Lane
Firefly Lane vilahti Netflixin etusivulla monta kertaa, ennen kun päätin vilkaista, että onko sarja mistään kotoisin. Olin siitä nähnyt joitakin otsikoita, mutta en aluksi innostunut sarjasta yhtään. Siinä ei ollut lempparinäyttelijöitäni, enkä ollut aiheestakaan vakuuttunut. Sarja nousi hetkeksi Suomessakin Netflixin katsotuimmaksi, mutta se ei mielestäni vielä lupaa mitään.
Ajattelin, että ehkä sellainen kepeä saippuasarja Amerikan malliin voisi olla ihan jees iltapalan kyytipoikana. Jäin sarjaan koukkuun melkein välittömästi.
Sarja on nostalgian nälkäiselle tehty. Siinä liikutaan 70-, 80-, 90- ja 00-luvuilla. Kaikki ihanat hippivaateet, värikäs kasarimuoti ja ajanhenkeen kuuluvat esineet: View master-lelu, vinyylit ja kannelliset kännykät. Sarjassa on mm. kohtaus, jossa uusinta uutta oli puhelin jolla voi ottaa valokuvan! Miten elämä olikaan erilaista, kun ei ollut nettiä ja somea.
Sarjassa on päähahmoina kaksi naista Tully Hart (Katherine Heigl) ja Kate Mularkey (Sarah Chalke), joiden tarinaa seurataan vuosikymmeltä toiselle. Tully tulee vaikeista kotioloista, Kate taas on all-American naapurin tyttö. Epätodennäköinen kaksikko, joka ystävystyy kaikesta huolimatta. Heidän elämänsä kietoutuvat toisiinsa teini-iässä, ja siinä syntyy side, joka kantaa läpi vuosikymmenten.
Päähahmot ovat kaikessa inhimillisyydessään ihania, samaistuttavia ja heihin kiintyy nopeasti (sarjaa tekee mieli katsoa jakso jakson perään…). En halua kertoa juonesta sen enempää, koska juonipaljastukset pilaisivat tässä sarjassa katsomisnautinnon.
Sarja kuvaa ystävyyttä, elämää, sen kauneutta ja kauheutta. Miten ystävyys eikä rakkaus ole aina täydellistä. Me ihmiset emme ole täydellisiä. Joskus loukkaamme toista tahtomattamme. Meille tapahtuu ihania asioita, ja elämä tarjoaa jokaiselle myös sydäntä särkeviä suruja.
Välillä nauroin ääneen, pari kertaa itkin kunnolla. Muutaman kerran tapahtumat osuivat niin lähelle, että jouduin hyppäämään minuutteja eteenpäin. Sarja koskettaa, liikuttaa ja luulen, että moni löytää siitä tilanteita ja asioita, joilla on yhtymäkohtia omaan elämään. Toki, puitteet ovat suureelliset, ja asioita on liioiteltu, mutta inhimilliset hahmot eivät huku niiden alle.