Syvissä mietteissä

Olen ollut viimeaikoina vähän kyllästynyt asioihin joista ennen innostuin, ja etsinyt kaikenlaista uutta. Olen halunnut tuulettaa mieltäni.

Olen hautautunut kirjoihin, piirtänyt paljon, selannut TikTokia, ja vältellyt uutisia ja kommenttikenttiä. Olen kuunnellut musiikkia genreistä, jotka olin jo unohtanut.

Olen miettinyt kuka minä tänään olen, ja minkälainen haluan olla.

Siivosin vaatekaappini, ja olin tällä kertaa armoton. Haluan tilaa ja selkeyttä.

Tuntuu, että viimeisen puolen vuoden tapahtumat ja tuntemukset ovat kirkastaneet ajatukseni ja terävöittäneet katseeni.

Aikaa on niin vähän. Kaikki voi muuttua hetkessä.

En halua tuhlata aikaani keskusteluihin, joissa ei sanota mitään.

Katsoa sarjaa tai elokuvaa, joka on keskinkertainen.

Pukeutua vaatteeseen jossa minulla on huono olla.

En halua syödä ruokia, jotka eivät maistu hyvältä.

Miksi lukisin kirjaa, joka ei kiinnosta.

Miksi tuhlaisin aikaani ja ainutkertaista elämääni elämällä sitä tavoilla jotka eivät tyydytä. En ole puu, joka juurtuu, eikä voi liikkua. Ainoat juuret joita kasvatan, ovat rakkaisiini.

Olen velkaa itselleni rehellisyyden ja rohkeuden.

Mitä enemmän sanon EI asioille, jotka eivät sovi minulle, sitä enemmän voin sanoa KYLLÄ asioille, jotka jännittävät ja kiinnostavat.