Ajatuksia vegaanimmasta elämästä
Marraskuun 1. päivä on maailman vegaanipäivä, joten tämä tuntui hyvältä hetkeltä jakaa ajatuksia aiheesta.
Olen ollut kasvissyöjä teini-ikäisestä lähtien, eläinten puolesta, eläinten takia. En silloin teininä osannut ajatella ”isompaa kuvaa”, eikä silloin puhuttu esimerkiksi ruokavalion ympäristövaikutuksista. Tiesin vain, että en halua syödä eläimiä. Käytin kuitenkin nahkaa ja muita eläinperäisiä materiaaleja pukeutumisessa vaikka vastustinkin turkiksia.
Kun asiaan alkaa kiinnittää huomiota, siitä oppii lisää ja tietoisuus kasvaa. Valitettavasti eläinten kohteluun liittyvissä asioissa tieto on tuonut mukanaan paljon surua, tuskaa ja voimattomuuden tunnetta. Maailmassa on niin paljon turhaa kärsimystä, koska eläimiä kohdellaan resurssina, jota maailma tuhlaa edelleen usein antamatta ajatustakaan näiden elävien olentojen kohtelulle.
En ole koskaan katunut päätöstäni alkaa kasvissyöjäksi, ja olen tehnyt hidasta siirtymää vegaaniksi. Olen kokeillut sitä useamman kerran viime vuosina, ja se tuntui vaikealta sekä epäonnistuneelta yritykseltä. En tutustunut vegaanivaihtoehtoihin tarpeeksi, enkä tainnut olla tarpeeksi motivoitunut.
Päätin keväällä, että nyt haluan onnistua.
Tiedän hyvin, että jos olet lukenut tähän asti, saatat olla jo ärsyyntynyt. Se on yksi ensimmäisiä huomioita joita olen tehnyt vegaanimmasta elämästä. Se ärsyttää ihmisiä suuresti. Vegaaneja pilkataan avoimesti, ja vegaaniravintoloita ja ruokavaihtoehtoja väheksytään. Näin somessa marketin mainoksen vegaaniresepteistä, ja luin mainoksen alle kertyneitä kommentteja. Ei olisi kannattanut…
Vegaanius on silti kasvava trendi, jota ei voi pysäyttää. Se on kiistatta ympäristöteko, ja vegaanisia tuotteita tulee ilahduttavan paljon markkinoille jatkuvasti. On todella helppoa muokata omia suosikkireseptejä, esimerkiksi kaurakerma toimii pastassa loistavasti, ja osaan jo tehdä bataateista, ruokahiivasta ja cashew-pähkinöistä huikean hyvän cheddartyyppisen kastikkeen, sekä vegaanisen munakkaan! Olen innostunut ruuanlaitoista ihan uudella tavalla. Omista lemppareista mainittakoon Oddly goodin kaurajälkkärit, joita on vadelman ja sitruunanmakuisena, ne ovat niin herkullisia! (Hyvää vegaanista suklaata en ole edelleenkään löytänyt, yrityksistä huolimatta.)
Juuston ja maitotuotteiden karsiuduttua ruokavaliostani huomasin kesällä, että oloni on kevyempi, ja vaatteet istuvat paremmin.
Vaatteista puheenollen, tyylini on myös vuosien varrella kokenut vegaanisen muodonmuutoksen. En koskaan hanki nahkaa, vaan vegaanista nahkan tyyppistä materiaalia. En myöskään halua käyttää villaa, ja myös kenkien materiaalit tsekkaan tarkkaan. Minulle on tärkeää, että jokainen saa elää omissa nahoissaan ja karvoissaan.
Kun vertaan maailmaa, jossa aloitin kasvissyönnin, ja nykyhetkeä, kaikki on niin helppoa. Tuotteita on tarjolla paljon, ja ne helppo tunnistaa. Esimerkiksi Vegan Society -logo on erittäin hyödyllinen tunnus, jonka avulla on helppo tunnistaa vegaaniset tuotteet. Tunnuksessa on Vegan-teksti, jossa on mukana auringonkukka. Minulle se symboloi myös valintoja kohti lempeämpää maailmaa.
Jos tuntuu siltä, että vegaanius on turhaa puuhastelua, kannatta miettiä sitä lukujen kautta:
Puolen vuoden vegaaniruokavalio säästää:
Vettä, litroissa:
749 502
Metsää, neliömetreissä:
504
Eläimiä:
180
Viljan jyviä, kiloissa:
3,258
CO2 päästöjä:
1,638
Tilastojen lähde:
www.cowspiracy.com/facts