Ikuisesti Slashin fanityttö
Viime kesänä olin Hämeenlinnassa katsomassa Guns n’ Rosesia (kuten aika moni muukin :D), enkä oikein osaa edes pukea sanoiksi miltä tuntui nähdä siinä livenä bändi jota olen fanittanut aina. Sillä maagisella kokoonpanolla: Axl, Duff ja SLASH! Slash, joka on ihmeellinen, omaa luokkaansa oleva, kaikkien aikojen kitarasankari. Kukaan ei soita kitaraa samalla tavalla, miettikääpä vaikka Sweet child o’ minen alkua. Kitarariffi on kuulas ja puhdas, ja vaan niin kaunis.
Hämeenlinnassa meni roska jos toinenkin silmään. Mietin että voi että kun 14-vuotias Marika olisi tämän tiennyt. Kokemus oli Once in a lifetime.
Paitsi ettei ollutkaan! Olin jo hyväksynyt että tämän kesäinen Tallinnan keikka jää väliin, mutta satuin voittamaan keikalle liput. Niin uskomaton onnenpotku!
Maanantaina lähdettiin jo aamusta kaverini kanssa Tallinnaan, että ehditään shoppailla ja nauttia vanhasta kaupungista päivällä.
Tallinna ei ole koskaan pettymys, eikä ollut sitä tälläkään kertaa. Osa ajatuksista tosin oli jo illan keikassa.
Vähän jännitti että minkälaisia jonoja ja ruuhkaa on odotettavissa kun 60 000 ihmistä ilmestyy paikalle. Olin todella yllättynyt että jonotimme sisään luultavasti viisi minuuttia, vessajonossa minuutin ja juomat saatiin suoraan tiskiltä ja päästiin mukavasti nurmikolle istuskelemaan.
En ole aikaisemmin käynyt Laululavalla, mutta jos kiinnostavia bändejä tulee sinne jatkossa, niin varmasti menen uudelleen. Suosittelen. Rinteen ansiosta tällainen lyhyempikin tyttö näkee lavalle esteettömästi, äänentoisto on ykkösluokkaa, ja kaikki toimii moitteettomasti. Saat nauttia valkoviiniä auringossa, eikä tarvitse istua missään anniskelualueen karsinassa.
Keikka alkoi hieman myöhässä, mutta ei kai se olisi enää GNR jos he olisivat minuutilleen paikalla.
Kun kolmikko asteli lavalle unohdin kaiken muun. Helteen, ihmismäärän, kaiken. Oli vain minä, musiikki ja suosikkibändini kautta aikojen. On vaan hullu ajatus että siinä se kitaravirtuoosi seisoo silinterissään, samalla maaperällä kun minä.
Keikka tuntui jopa paremmalta kun viime kesän Hämeenlinnan keikka. Ja heistä näki että he oikeasti nauttivat soittamisesta.
Tällaiset kokemukset eivät unohdu ikinä, ja itsellä olikin keikan jälkeen fiilis että haluanko enää ikinä mitään muuta keikkaa nähdäkään. Tässä oli kaikki. Mutta itseasiassa, haluan, haluan nimittäin nähdä tämän bändin vielä kolmannen kerran tässä elämässä (universumi, toive on sanottu ääneen, work your magic :)).
Olihan se pakko koota omat GNR suosikkini soittolistaksi. Mitä biisejä sä valitsisit listalle?