Liian jotakin aina

Hey girl

Muistan hyvin kun ihastuin palavasti erääseen nimeltä mainitsemattomaan punkkariin. Ihastuin siihen asenteeseen, ja musta tuntui että meillä oli tosi samanlaiset ajatusmaailmat. Mä olin kasvisyöjä, kuten hänkin, me tykättiin samoista bändeistä (koska sillä meritiillähän mä silloin poikaystävät valitsin ;D) ja kummallakin oli ajatus siitä että on ok olla erilainen eikä tarvitse kuulua joukkoon. Mutta, se että jokainen on ok omana itsenään ei sitten tarkoittanutkaan sitä että voit myös olla tavallisen näköinen...meidän juttu ei nimittäin edennyt mihinkään koska en ollut punkkarin näköinen, vaan liian tavallinen. Yhdelle taas olin liian rock, yhdelle liian villi.

Ja siitä se lähti, tähän päivään jatkunut tunne joka tulee aina välillä. Mä olen liian jotain, tai liian vähän jotain. Liian taiteellinen ollakseni insinööri, liian realisti ollakseni taiteilija. Liian vanha, tai liian nuori. Ylikoulutettu tai alikoulutettu. Liian pieni ollakseni plussakokoa, liian pyöreä ollakseni fit...listaa riittäisi.

Yleensä en tietenkään ajattele edes koko asiaa, tai tunne näin, mutta jonain hetkinä se vaan iskee. Epäusko ja tunne että olenko mä koskaan johonkin juttuun just sopiva? Ja yleensä se tulee jonkin ulkopuolisen jutun seurauksena, en laita itseäni mihinkään kategoriaan, ja sitten kun joku muu lajittelee sut jonnekin, sua itseasiassa edes tuntematta, se tuntuu tylsältä.

Musta on tärkeää tutustua ihmisiin ennakkoluulottomasti, ja vaikka ulkonäön perusteella jokainen meistä tekee johtopäätöksiä, kannattaa katsoa pintaa syvemmälle, niin kliseiseltä kun se kuulostaakin. 

Kommentit

Saranda
Tyhjä ajatus

Aamen! *raikuvat aplodit* Samaistun tähän tekstiin tosi hyvin vaikka yritän tietoisesti päivittäin valita ja ajatella poispäin tästä ajatusmaailmasta. Kategoriat ja luukuttaminen on NIIN TYLSÄÄ! Mä luulen että se pohjautuu meidän biologiaan (ihmisen alkuaikoina on joutunut luokittelemaan onko toi eläin tai toi kasvi turvallinen vai ei, syötävä vai jne.) mutta vuonna 2017 sellainen on ihan tarpeetonta... (Paitsi ehkä kuluttamisen ja mainonnan näkökulmasta joka on sit ihan toinen stoori se.)

MarikaJohannaP
Hey girl

Ihana kuulla että joku muukin jakaa tämän fiiliksen ja ymmärtää mitä tarkoitin :)! Kategorioiminen on kyllä niin tylsää ja tarpeetonta.

Vierailija (Ei varmistettu)

Kiinnostava postaus koska itse en samaistu yhtään enkä saa lainkaan kii :) Niin avasi hyvin miten eri tavalla voi maailmaa katsoa.

Itse koen oloni tosi sopivaksi ja en hahmota itseäni, muita tai maailmaa kahden ääripään välillä! Vaikka toki epävarmuuksia itselläkin mutta ei siitä onko "sopiva".

Kiitos tästä!

MarikaJohannaP
Hey girl

Hyvä :)! Sitähän nämä blogipostaukset joskus ovat, välineitä ymmärtää erilaisia ajattelutapoja ja näkemyksiä.

 

ilona123 (Ei varmistettu)

Kolahti ja kovaa. Just oon sairaslomalla toistamiseen uupumisen vuoksi ja kaivellut luurankoja miksi taas. Tässä oli ajatukseni kiteytetty miksi välillä ahdistaa niin kovasti. Turhan harvoin saa kuulla, että teit just oikein tai oit just sopiva omine puutteiteni kanssa ja ne puutteet on hyväksyttäviä. Toki itsekin lietson tätä ympärilläni huonolla itsetunnollani. Välillä mietin just, että onko "ne muut" parempia feikkaamaan vai mitä hitsiä. Miksi ne Jotkut on niin paljon sopivampia. Toki kokevat mahdollisesti itsensä aivan yhtä epävarmoina kuin minäkin. Mutta. Kiitos tekstistäsi! <3

MarikaJohannaP
Hey girl

Kiitos sulle tästä kommentista <3!

Kommentoi