Näiden äärelle pysähdyin

Viikonloppuna tuli katsottua viimeinenkin jakso aivan äärettömän mielenkiintoisesta Mrs. America-sarjasta. Harva sarja ravistelee samalla tavalla. Ehkä eniten siksi, että tapahtumat ovat todellisia, ja niistä ei ole loppujen lopuksi niin kauhean kauan. Miltä tuntuisi pyytää puolisolta lupa töissä käyntiin, kavereiden kanssa kahville menoon, tai omiin mielipiteisiin? Miltä tuntuisi kutistaa oma osaaminen ja kunnianhimo minimiin.

Samaan viikonloppuun sopi hienosti Netflixin Michelle Obama-minun tarinani dokkari. Miten inspiroiva ja älykäs henkilö Michelle onkaan! Diplomaattisuus ja älykkyys henkivät hänestä koko dokkarin ajan. Samoin lämminhenkisyys ja aitous. Tässä tilanteessa dokkari tuntuu myös erityisesti alleviivaavan sitä, minkälaisia ominaisuuksia hyvältä johtajalta kaivataan. Vihan ja pelon lietsonta ei vie eteenpäin, vaan aito ongelmien ratkaisu, ja vaikeiden asioiden kohtaaminen.

Kirsikkana kakun päällä katsoimme Cate Blanchetin komediaksi merkityn Missä olet Bernadette, joka sai minut itkemään. Cate on mielettömän lahjakas näyttelijä, joka ilmentää tunteita kasvoillaan, sanomatta sanaakaan. Bernadetten ongelmat, jotka kumpuavat kadonneesta luovuudesta, ja peloille periksi antamisesta tuntuvat niin aidoilta. Tämä elokuva yllätti, liikutti, nauratti ja ennen kaikkea inspiroi.