Nyt se sitten alkoi vegaaniksi!

Hey girl

Perjantaina valitessani iltakatsomista Netflixistä en olisi osannut kuvitellakaan miten dokkari vaikuttaa mun ajatuksiin. What the Healthiä oli toki hehkutettu jo useammassa paikassa, mutta en oikeastaan ajatellut sen kummemmin mitä on tulossa, olin vaan utelias. Ehkä olen vaan todella vaikutuksille altis, tai sitten tämä oli vaan vahvistusta asioille jotka ovat kyteneet mielessä jo pitkään, mutta katsottuani What the Health dokumentin päätin todella pyrkiä elämään vegaanisti. Tällä kertaa se ei ollut eläinten kohteluun liittyvät asiat, tai ympäristötekijät, olen ollut kasvissyöjä 12-vuotiaasta. Tosin olen käyttänyt maitotuotteita, olen ihan juustohullu, ja yritin aina välillä sisällyttää myös kananamunaa ruokavaliooni.

Olen perustellut maitotuotteiden syöntiä sillä, että varmistan niillä riittävän proteiinin saannin. Tietenkin siis sen lisäksi että nautin niiden syömisestä. Tosiasiahan luultavasti on, että ei niillä maitoa tuottavilla eläimillä ole yhtään sen paremmat oltavat kuin muillakaan tuotantoeläimilä, ja se on jollain tasolla vaivannut mua, ja olen tuntenut oloni jollain tavalla tekopyhäksi.

Proteiinin saanti ja maitotuotteiden käyttö olivatkin dokkarissa juuri sen mikä pisti ajatukset raksuttamaan. Jos sarvikuonot, norsut ja gorillat pärjäävät ilman raejuustoa, enköhän minäkin? Vegaanit huippu-urheilijat joita dokkarissa haastateltiin olivat aika vakuuttavia myös. Heistä huokui energia ja hyvinvointi, ja sillä tasolla ei luultavasti voi treenata jos ravitsemus ei ole kunnossa.

Päätin yrittää vegaaniutta ihan tosissaan. Olen aikaisemmin kokeilut muutaman viikon vegaanihaasteita ja ne ovat tuntuneet jotenkin vaikeilta ja tosissaan haastavilta. Oikeastihan ongelmana niissä on ollut oma asenne, olen vaan koko haasteen ajan miettinyt mistä joudun jäämään paitsi. Enkä sitä mitä hyötyjä siitä on. Päätin myös että tällä kertaa toimin toisin kun yleensä. Lähes aina kun alan tehdä jotain, olen äärettömän ehdoton ja jyrkkä. Kunnes teen tilanteesta itselleni niin vaikean että ratkean ja sitten kärsin syyllisyydentunteesta. Tällä kertaa tähtään pysyvään ruokailutapojen muutokseen. Jos mun tekee joskus mieli Pätkistä, mä voin sen syödä. Kyllä ne vielä tekee vegaaneillekin sopivan Pätkiksen, tai sitten opin tekemään sen itse.

Tähän alkuun löysin ihan hirveän inspiroivia vinkkejä täältä Une Petite Life blogista http://www.lily.fi/blogit/une-petite-life. Käykää muutkin kiinnostuneet tsekkaamassa, ja lukekaa myös kommenttiosiot joissa on paljon lisää tietoa.

PS. Vegaanijuusto Violife on oikeasti hyvää!

Kommentit

unepetitelife

Voi kiitos linkkauksesta :))!! Ja vielä täälläkin toivottelen tsemppiä päätökseen!! toivottavasti löydät uusia ja korvaavia herkkuja juustojen tilalle. Itsekin kaipasin juustoja ja maitotuotteita pisimpään niin kuin kerroin, mutta siitäkin kaipuusta pääsee yli tai sitten vaan sallii itselleen pieniä poikkeuksia silloin tällöin. Ja Violifet on oikeesti hyviä ja sit kans yks saksaksalainen (?) merkki jota löytyy s-marketista. Vegaanisia "tuorejuustoja" on kans tosi hyvän makuisia, ei hirveesti erotu tavallisesta. Ja parmesaniakin on vegenä :D! Itelle avautu ihan uus maailma, kun aikanaan aloin etsiskellä vegaanisia tuotteita. Musitaakseni animalian sivuille ja vegaaniliiton sivuille on kans koottu ruokavinkkejä, reseptejä ja luetteloita.

Maailma hyötyy paljon enempi useasta semivegaanista kuin parista puritistisesta raivovegestä xD <3 

MarikaJohannaP
Hey girl

Sun blogi on niin mahtava että mielellään linkkaa :)! Ja kiitos näistä vinkeistä ja tsemppauksesta, niiden ansiosta tää kaikki on tuntunut aika helpoltakin. On ihana tietää että on joku hyvä tyyppi jolta voi kysellä näistä jutuista :) <3.

Reetta/Fashion Statement (Ei varmistettu) http://fashionstatement.fi

Mulla kävi ihan samoin tän dokkarin jälkeen!! Tää teksti ois voinu olla ihan mun kynästä, niin samoja ajatuksia ja fiiliksiä. Olin ennen kanssa kasvissyöjä maitotuotteilla ja munilla ja kanssa ajattelin että se on ihan ookoo. Tän dokkarin jälkeen kyllä ajatusma vähän muuttui ja tajusin myös että voin olla 90% vegaani/plantbased. Mun ei tarvi olla täydellinen mutta voin tehdä parhaani tän jutun ja ruokavalion / elämäntavan suhteen. Parempi sekin kuin se entinen tapa. Oon nyt ollut tällä ajatuksella muutaman viikon ja huomaan etten oikein mitään eläinperäistä sinänsä enää kaipaa. Juustoa välillä ja joskus jäätelöä, joita sallin itselleni joskus. Vaikka nää onkin vakavia asioita, en halua ottaa tätä liian vakavasti kuitenkaan. Uskon että se loppujen lopuksi kantaa pidemmälle :-) huippuu löytää ihmisiä samalla fiiliksellä!

MarikaJohannaP
Hey girl

Niin on :)! Ihanaa että löytyy muitakin samoilla fiiliksillä ja ajatuksilla olevia. Tälleen löytyy myös parhaita vinkkejä ja reseptejä uuteen ruokavalioon :).

Spf (Ei varmistettu)

Kuulostaa tutulta. Mäkin siirryin vuoden alussa lakto-ovosta pääosin vegaaniseen ravintoon. Koska itselläni on myös taipumus ehdottomuuteen, päädyin alun täysvegaaniuden jälkeen siihen, että 80-90 % vegaanisuus riittää mulle. Eli jos jotakin tekee ihan tosissaan mieli tai joutuu muuten olemaan tosi surkealla ruoalla, joustan, mutta esim. itse tekemäni ruoka on aina vegaanista.

MarikaJohannaP
Hey girl

Kuulostaa järkevältä, kuitenkin pitkällä tähtäimellä siitä että noudattaa pääosin vegaanista ruokavaliota on suuri hyöty :).

Kommentoi