Rauhallisuus kannattaa aina

Some on opettanut meidät suuttumaan, ärtymään ja suorastaan raivostumaan. Somessa tuodaan esiin epäkohdat, vääryydet ja jaetaan myös tuomiot. Siellä jaetaan ihmiset leireihin, ja mielipiteet kärjistyvät.

Miten päädyimme tähän? Miksi reagoimme erityisesti negatiivisiin asioihin sosiaalisessa mediassa?

Päätin etsiä tähän vastauksia tieteen avulla (ja googlaamalla).

Tiede selittää käyttäytymistämme aivojemme negatiivisuusharhalla, toisin sanoen kielteisyysvinoumalla. Evoluutio opetti meidät kiinnittämään enemmän huomiota uhkiin ja vaaratilanteisiin, koska ne vaikuttivat selviytymiseemme. Sosiaalisessa mediassa negatiivinen sisältö käynnistää saman selviytymisvaiston.

Negatiivinen sisältö herättää usein voimakkaita tunteita, kuten vihaa, pelkoa tai paheksuntaa. Tutkimusten mukaan julkaisut, jotka herättävät voimakkaita tunteita, jaetaan ja kommentoidaan herkemmin. Kun olet tunnekuohun vallassa, on todennäköisempää, että painat ”jaa” tai ”vastaa” -painiketta – ja algoritmit ottavat tästä oppia. Algoritmien tehtävä nimittäin on jakaa sitä sisältöä mikä kerää eniten reaktioita. Ja jokainen meistä luultavasti tunnistaa sen tunteen joka somessa voi tulla ”maailma on täynnä pelkkiä ikäviä asioita”.

Olen huomannut, että usein tunnekuohujen vallassa reagoidaan ja kommentoidaan kärkevämmin. Eli mitä voimakkaampi reaktio, sitä kärkevämpi kommentti. Ja näin taas asia kiehuu yli äyräiden. Tunteiden vallassa on mielestäni myös suurempi mahdollisuus siihen, että tulkitsee asioita väärin.

En voi neuvoa muita, mutta kerron miten olen itse alkanut kouluttaa mieltäni (ja somekanavieni algoritmeja). Kiinnitän tietoisesti huomiota hyviin asioihin. Kerään hienoja hetkiä muistikirjaani ja olen valikoiva aikani ja huomioni kanssa.

Olen alkanut arvottaa mielenrauhani, aikani ja tasapainoni tärkeimmäksi, enkä halua luopua siitä. Onko se helppoa? Ei aina. Varsinkaan maailmassa jossa uutisotsikot ja somepostaukset räätälöidään herättämään tunnereaktioita. Kun tunnistan tällaisen tilanteen, että ”tekisi mieli hieman kommentoida” tai ”ai että mua alkaa ärsyttää”, mietin hetken että miten tärkeä asia itselleni on. Mietin myös onko kommentti jonka haluan kirjoittaa, oikeasti sellainen että se on merkityksellinen tai tuo mitään lisäarvoa. Harvoin näin on.

Tasaisuus voi tuntua aluksi reaktiotulvan jälkeen oudolta, mutta niin hyvältä. Aikaa ei saa takaisin, joten mieti viisaasti mihin sen sijoitat.

Hyvinvointi Hyvä olo

Vegaanisia herkkuohjeita

Keskustelu vegaanisesta ruuasta menee usein omituiseksi kinaamiseksi prosessoidusta ruuasta, eineksistä ja pelkästä salaatin syönnistä. Itselleni nämä argumentit ja väittelyt osoittavat sen, että vegaanisen ruokavalion mahdollisuuksiin ei ole juurikaan perehdytty. On tultu aika pitkälle siitä, kun aloitin vegaanisen polkuni ryhtymällä kasvissyöjäksi 30 vuotta sitten. Silloin ei todellakaan ollut näitä upeita ruoka-aineksia tarjolla.

Kyllä, vegaani voi syödä paljon eineksiä, mutta niin voi kaikki muutkin. Vegaaninen ruokavalio voi olla tylsä, mutta niin voi muutkin ruokavaliot.

Väitän kuitenkin oman kokemukseni pohjalta, että kasvipohjainen ruoka voi olla terveellistä, herkullisen ylellistä, värikästä ja nautinnollista.

Minulta usein kysytään vinkkejä ja reseptejä, ja tässä muutamia omia lemppareitani.

Varoitan kuitenkin heti alkuun, että en ole kokki, ja reseptini ovat suurpiirteisiä. Omat mittani ovat lorauksia ja ripottelua, eivät millilitroja tai desejä. Joten mausta makusi mukaan tarvittaessa.


Herkkupasta (joka tulee ihan itsestään uunissa)

  • Pussi pastaa
  • Purkki vihreitä oliiveja
  • 2 viipaloitua punasipulia
  • Purkki isoja valkoisia papuja
  • Purkki kaurakermaa

Kaada kaikki ainekset uunivuokaan.

Kaada päälle loraus oliiviöljyä, loraus omenaviinietikkaa ja ruokalusikallinen siirappia sekä kaurakerma. Lisää myös vettä sen verran että uunivuuan sisältö suunnilleen peittyy.

Lisää noin teelusikallinen suolaa, sitruunapippuria, ja ripaus oreganoa, timjamia, rosmariinia ja basilikaa.

Anna hautua uunissa kunnes pasta on kypsää, ja osa nesteestä on haihtunut, lämpötila noin 200-220 astetta.

Unelmalasagne (jossa on maailman helpoin valkokastike)

Kastike 1:

  • Pari sipulia
  • Purkki vihreitä linssejä
  • Puoli purkkia kirsikkatomaatteja
  • Puolikas Verdura-tomaattipyretuubi
  • (Tarvittaessa pieni loraus vettä)

Silppua sipulit. Kuumenna pannulla öljyä, loraus siirappia ja lisää mausteita: paprikajauhetta, sitruunapippuria ja suolaa. Lisää sipulit, linssit ja tomaatit. Kuullota kunnes sipulit ovat kauniin läpikuultavia.

 Kastike 2:

  • Purkki isoja valkoisia papuja
  • Kaurakerma
  • Pussi cashew pähkinöitä

Laita astiaan cashewpähkinät, pavut, kerma, öljyä, vähän suolaa ja vettä. Blendaa cashewpähkinät ja pavut tasaiseksi tahnaksi. Mausta timjamilla, rosmariinilla ja valkosipulilla.

Kasaa lasagne tuttuun tapaan kerroksittain, ja päälle raastetta, Oddly goodin Original-raaste toimii todella hyvin.

Paista uunissa 220-asteessa kunnes lasagnelevyt ovat kypsiä ja lasagnen ”kansi” on kauniisti ruskistunut.

 

Tavallinen arkipasta

Keitä pasta ohjeen mukaan, ja valmista kastike samalla.

Kastike:

  • Chilin makuinen Planti-kaurakerma
  • Kikherne+cashew tahna
  • Sipulia
  • Aurinkokuivattuja tomaatteja (maun mukaan)
  • Purkki kirsikkatomaatteja
  • Paprikaa
  • Sitruunapippuria
  • Suolaa
  • Yrttejä

Lorauta pannulle öljyä ja lisää mausteet  (paitsi yrtit), lisää sekaan silputtu sipuli.

Hetken päästä lisää mukaan kummatkin tomaatit ja anna paistua hetken aikaa. Valmista sillä aikaa kikherne-cashew tahna. Sekoita pussillinen cashew-pähkinöitä ja purkki kikherneitä blenderissä, sekä desi vettä, jotta tahnasta tulee juoskevampaa.

Lisää tahna pannulle, lisää mukaan kaurakerma, ja puoli tuubia tomaattipyrettä. Sekoita ja anna kiehua hetki.

Lisää lopuksi yrtit.

Lisään yleensä koko kastikkeen keitetyt pastan päälle, niin on helpompi ottaa pastaa evääksikin, ja ylipäätään säilyttää pasta jääkaapissa, kun tarvitaan vain yksi astia.

Hyvinvointi Ruoka ja juoma