Ihastuin Karita Tykkän Instagramista bongaamani vesimelonin ja fetajuuston yhdistelmään välittömästi. Sen lisäksi, että annos näytti äärettömän hyvältä ja raikkaalta, se on niin herkullista.

Vesimeloni on täydellistä kesäruokaa, raikasta ja vesipitoista. Kylmä vesimeloni viilentää ja maistuu helteelläkin.

Vesimelonipizzan tekemisessä ei todellakaan kestä kauaa. Paloittele meloni lautaselle viipaleiksi ja murusta päälle fetajuustoa maun mukaan.Mielestäni tämä ei kaipaa mitään mausteita tai kastikkeita, mutta mikään ei estä lisäämästä lisukkeita oman maun mukaan.

Haastavinta vesimelonissa on löytää juuri hyvä, ja kypsä meloni. Meillä puolisoni on ”vesimelonikuiskaaja”, joka saa valita melonit, koska hän löytää hyvät joka kerta. Hän punnitsee melonia käsissään ja koputtelee sitä. Ennen kun googlasin ”mistä tunnistaa hyvän vesimelonin” luulin, että hän vaan hassuttelee. Itseasiassa nämä ovat Kotivinkin mukaan keinoja tunnistaa hyvä vesimeloni. Kypsä meloni on painava, ja päästää koputtaessa kumean äänen. Hyvän vesimelonin tunnistaa myös kuoren läiskästä. Kuoreen jää läiskä kohtaan joka on ollut maassa, ja kun meloni on kypsä, läiskä muuttuu keltaiseksi. Myös haistamalla meloni kukkaperää voi löytää kypsän melonin, jos kukkaperä tuoksuu selvästi vesimelonille, se on kypsä.

Ps. Kuvissa löytyvän drinkin ohjeet löydät tästä .

Kirjoitan hyvin harvoin mielipiteitäni ns. kuumista puheenaiheista. Mielipiteitä minulla kyllä riittää, mutta koen että moni muu ilmaisee ajatukset aiheesta paremmin. Joskus taas koen ettei minulla ole aikaa perehtyä aiheeseen riittävän syvällisesti, että voisin siitä kirjoittaa. Välillä taas suoraan sanottuna en vaan halua laittaa päätäni siihen herhiläisten pesään, mikä aiheeseen sohaisemisesta syntyisi.

Näin kesän ja bikinien rakastajana päätin kuitenkin ottaa osaa aiheeseen pyllybikinit.

Saanko aloittaa ihan ensiksi sanomalla, että tuo nimitys on ihan kamala. Pyllybikinit…ihan yhtä kamala kun pieruverkkarit. En suostu koskaan enkä ikinä kutsumaan mitään päälläni olevaa kummallakaan näistä nimistä.

Toiseksi, miten ihmeessä 2020 vuonna käydään edelleen keskustelua siitä, miten naisen on sopivaa pukeutua uimarannalle. Eikö jokaisella ole oikeus päättää siitä itse. On hyvin vaikea ymmärtää miksi joku kokee oikeudekseen mennä ohjeistamaan toista, aikuista ihmistä siitä miten hän pukeutuu. Puhumattakaan selvistä ylilyönneistä, että aletaan huoritella ja nimitellä toisia.

Mikä muka tekee ihmisen vartalosta, erityisesti pakarasta niin vaarallisen, että sitä ei saisi näkyä rannalla. Se sama pakara siinä on, näkyi siitä 10 senttimetriä enemmän ihoa tai ei. Mikä muka ihossa on niin kamalaa, ettei sitä saisi näkyä. Käydäänhän me saunassakin alasti. Ei ihmisen vartalossa ole mitään mitä tarvitsisi hävetä.

Eikö kesästä kannattaisi nauttia, ja antaa muiden nauttia myös. Jokainen porskuttakoot sellaisissa bikineissä kun parhaalta tuntuu. Itse tykkään sekä peittävämmistä housumalleista ja myös reippaammin leikatuista housumalleista. On kiva kun on valinnanvaraa.

Lopuksi muistuttaisin ajatuksesta, jonka opin vasta eräässä webinaarissa: Jokainen tilanne ja asia on neutraali. Meidän omat ajatuksemme ja tunteemme värittävät tilanteet ja asiat, ja luovat erilaiset reaktiot. Tämä on äärimmäisen timanttinen ajatus, ja olen miettinyt sitä paljon. Niinhän se on. Se, että jollakin on pyllybikinit, on täysin neutraali asia. Jokainen valitsee itse minkälaisia assosiaatiota tilanteesta tekee, ja miten pyllybikinit näkee. Se kannattaa muistaa, etenkin ennen kun alkaa huudella mitään tyhmyyksiä toisille.

Ihania rantapäiviä meille kaikille <3!