Puhdistusbalmi metsäkylvyllä

Olen ihastunut hitaaseen elämään, rauhallisuuden ja tasapainon vannoutunut kannattaja. Tämä filosofia on jalkautunut myös kauneusrutiineihini. Sen sijaan että kuorin ja poistan asioita iholtani, haluan tukea sitä ja sen luontaista mikrobiomia. Tämän seurauksena olen huomannut, että yhä useammassa käytössäni olevassa tuotteessa on metsämikrobiomia.

Metsämikrobiomiuutetta löytyy myös uutuudesta, jonka sain blogiin testiin, kotimaisen luonnonkosmetiikkabrändin Pause Nordicin Cleansing balmista. Olin utelias testaamaan sitä heti, onhan kasvojen puhdistus kauneusrutiinin kulmakivi.

Pause Nordicin Cleansing balm -voide tulee lasisessa purkissa, joka on suunniteltu säilyttämään tuotteen vaikuttavat ainesosat valolta suojattuna ja mahdollisimman tuoreina. Mukana tulee myös pieni lasta jolla tuotetta voi ottaa, voiteeseen ei saa päätyä vettä, koska vesi muuttaa sen koostumusta. Voide valmistetaan käsityönä täällä Suomessa. Se on vegaaninen ja tuoksuton.

Puhdistusvoide on todella täyteläistä, metsäisen tummaa ja se on ihana levittää kasvoille päivän päätteeksi. Jotta ainesosat vaikuttaisivat mahdollisimman tehokkaasti, voide kannattaa levittää kuivalle iholle hierovin liikkein.

Käyn läpi kasvot pienin pyörivin liikkein huolellisesti ja tämän jälkeen lisään mukaan hieman vettä, jolloin voide muuttuu puhdistusmaitomaiseksi. Tämän jälkeen pyyhin voiteen kasvoilta kostealla liinalla ja huuhtelen loput pois juoksevan veden alla.

Vaikka voide tuntuu paksulta ja täyteläiseltä, hieman vaseliinimaiselta, se peseytyy iholta helposti pois, eikä jätä raskasta tunnetta iholla. Välillä jos kasvoilla on ollut tavallista enemmän meikkiä, toistan puhdistuksen vielä kerran.

Purkki on täynnä vaikuttavia ainesosia, kuten metsämikrobiomiuutetta ja mustikansiemenöljyä. Mestämikrobiomiuute rauhoittaa, tasapainottaa ja vahvistaa ihoa. Mustikansiemenöljy myöskin rauhoittaa tulehduksia, kosteuttaa ja tuee kollageenin tuotantoa.

Cleansing balmia voit tilata Pause Nordicin sivuilta, täältä.

Kauneus Iho

Rakas blogipäiväkirja…osa 4

Vaikka onkin jo torstai, en malta olla kertomatta viime viikon kuulumisia.

Tiedättekö kun joskus tuntuu, että vaikka kuinka tekisit töitä unelmiesi eteen, mitään ei tapahdu. Ja sitten tapahtuu monta asiaa melkein samalla kertaa.

Osallistuin viime kuussa taidenäyttely kutsuun Instagramissa. Ajattelin, että mielenkiintoista kokeilla pääsenkö osaksi virtuaalista ryhmätaidenäyttelyä. Lähes heti sain viestiä, että työni halutaan mukaan näyttelyyn. Ja muutama päivä ennen näyttelyn alkua sain viesitn, että olen myös sijoittunut toiselle sijalle näyttelyn yhteydessä olleeseen kilpailuun! Sydämeni oli pakahtua ilosta.

Eikä siinä kaikki, olen tarjonnut töitäni kotimaiselle printtikaupalle, Julistamolle. Ja kuten kirjoitin aiemmin, tämän suhteen meinasi epätoivo iskeä, kun asia ei edennyt mitenkään. Kun sain viestiä heiltä, olin jo henkisesti varautunut ei kiitos -vastaukseen. Arvaatkaa miten ihanalta tuntui, kun näinkin oman julisteeni heidän valikoimissaan. Löydät sen täältä!

Tällaiset onnistumiset antavat uskoa omaan tekemiseen.

Viime viikolla päästiin vihdoin ystävän kanssa vihdoin tapasten äärelle töiden jälkeen. Kävimme vasta-avatussa viinibaarissa. Vegaanin näkökulmasta toivoisin menuihin selkeitä merkintöjä, ja muutaman annoksen jotka ovat puhtaasti vegaanisia. Ilman nyhtökauraa tai jotakin lihaa matkivia valmisteita. Some on täynnä mahtavia plant-based reseptejä, joten tässä voisi olla rohkea ja mielikuvituksellinen.

Näin myös ohimennen kadulla vanhan tutun, ja pelkästään hänen näkeminen vilaukselta sai hyvälle tuulelle.

Viikon ehdoton viihdevinkki oli Nobody wants this -sarja, josta some kohisee. Eikä syystä, sarja on ihana, lempeä ja tasapainoinen. Jotakin mitä sarjavalikoimasta on puuttunut vuosikymmenet.

Syksyn tylsyyden olen taltuttanut hankkimalla sadoittain (en edes liioittele) kukkasipuileita, jotka pääsen kohta istuttamaan, ja kevättä odottamaan.

Hyvinvointi Ajattelin tänään