Eräs henkilö sai minut uskomaan etten osaa kirjoittaa. Aina kun kirjoitin sisältöä, hän pudisteli päätään ”ei, sä et kyllä osaa kirjoittaa”… Ihmisen mieli on välillä siitä hassu, että se uskoo paljon helpommin negatiivista palautetta. Niinpä minäkin aloin pikkuhiljaa uskoa, että en osaa kirjoittaa mitään muuta kun kauppalapun. Vaikka tykkäsin kirjoittaa.

Rakastan erilaisia motivaatiotilejä Instagramissa, kirjoituksia ja podcasteja ja vaikka mitä. Onhan ne välillä kliseitä pullollaan, mutta seassa on helmiä. Kuten kuuluisa lause ”tulet hyväksi siinä mitä teet paljon”, se kolahti. Ja kolahtaa yhä. Se sai minut aloittamaan bloggaamisen. Mietin, että niin, sillä en ainakaan opi yhtään paremmaksi kirjoittajaksi, että lopetan sen kokonaan. Jos säännöllisesti tuotan tekstiä aiheista, jotka minua kiinnostavat, ja joista minulla on sanottavaa, aivan varmasti kehityn myös tekstin tuottajana. Ja en edes yritä nyt väittää että tuottaisin jotakin aivan mieletöntä tekstiä edelleenkään, tai että minulla olisi kielioppi hallussa, ei todella ole, haha. Mutta nautin tästä. Ja se on se pointti.

Tulet hyväksi siinä mitä teet paljon.

Jokaisen meistä ei tarvitse voittaa Pulizeria, saada kultalevyjä tai muita tunnustuksia ja palkintoja. Joskus asioita voi tehdä ihan vaan koska se on kivaa. Siksi että se tuottaa suurta iloa, ja antaa sisältöä elämään.

Se kannattaa myös muistaa muiden kohdalla. Anna toisten tavoitella unelmiaan ja iloaan. Mitä sitten jos sinun mielestäsi kaverisi ei vaikka osaa laulaa tippaakaan. Jos laulaminen tekee hänet onnelliseksi, anna hänen laulaa. Vaikka kuinka epäilisit toisen kykyjä tai onnistumista, älä ryöstä toisen unelmaa, ja sen tavoittelemisen iloa. Maailmassa on ihan tarpeeksi lannistajia, tavoittele omia unelmiasi ja kannusta myös muita siihen.