”You know I’m a dreamer, but my heart’s of gold…” tämä lause on yksi mun lemppari biisin sanoitus koko maailmassa. Kyselin Instagramin puolella mistä haluaisitte lukea blogissa, ja yksi vastaus jonka sain, oli unelmani.

Ja niitähän mulla riittää. Mielestäni ihmisen henkiselle hyvinvoinnille on tärkeää, että on unelmia ja haaveita, toiset isoja, toiset pieniä.

Tällä hetkellä unelmoin siitä, että voisin jonain päivänä bloggata työkseni. Näin unta jossa kirjoitin läppärin äärellä ja havahduin siihen miten suurta nautintoa sillä hetkellä tunsin. Haaveilen siitä, että olisin muotivaikuttaja. Haluaisin muuttaa Havaijille. Haaveilen siitä, että näkisin vielä Guns n’ Rosesin kerran. Suuri unelmani on että voittaisin lotossa ja voisin pelastaa koirin pelastuskeskuksen. Haaveilen Skifferin pizzasta, ja lauantain karkkipäivästä.

Minulla on pienestä pitäen ollut unelmia jotka ovat olleet melko mielenkiintoisia :D.

Lapsena haaveilin arkeologiksi ryhtymisestä ja seikkailuista pyramideilla. Sademetsäseikkailuista. Mielettömästä matkustelusta ympäri maailmaa.

Yläasteella suurin unelmani oli muuttaa Hollywoodiin ja perustaa bändi kaverini kanssa. Halusin samalla olla muotisuunnittelija, kirjailija ja kuvittaja. Ammattinvalintalomakkeeseen laitoin vastaukseksi ”rock-tähti”.

Puolestaan perheen perustaminen ei ole koskaan ollut haaveissani. En tiedä miksi. 

Hauskinta unelmissa on se miten ne muuttuvat, ja kuvastavat sitä mitä milläkin hetkellä elämässä pitää tärkeänä. Joskus tietämyksen ja maailmankuvan laajetessa unelma muuttuu tai häviää. Ja jotkut unelmat eivät vanhene koskaan. Unelmat ovat joskus myös eri asia kuin tavoitteet. Niihin voi mennä hetkeksi vaan fiilistelemään.

Tällä hetkellä haaveilen myös pehmeästä viltistä, kaakaomukillisesta ja joulusta.

Kerro mulle joku sun haave, suuri tai pieni!