Luin Sarandan Tyhjä ajatus-blogista jutun, joka käsitteli hänen pukeutumistyylinsä löytymistä. Olen Sarandan tyylistä bloggannut ja hän, hänen tyylinsä sekä bloginsa ihan 10+!

Juttu oli ihana ja inspiroiduin siitä tekemään jutun oman tyylini löytymisestä.

Tajusin saman tien kun aloin kirjoittaa tätä, että tulipa valittua vaikea aihe! Oman tyylin määrittely tai sen löytymisestä kertominen on yllättävän vaikeaa. Vaikka mä tiedän kyllä heti jonkun vaatteen, kengät tai asusteen nähdessäni että onko ne mun tyyliä vai ei. Tulee se tunne ”tää on niin mua”.

Tuntuu, että mun tyyli on aina ollut olemassa, olen pienestä pitäen selannut äiskän muotilehtiä, piirrellyt vaatteita ja pukenut Barbejani.

Muistan aina ekan kerran kun sain itse valita kouluun vaatteet. 

Mun tyylin ydin on perusjutut ja klassikot. Joita tykkään sitten sotkea ja sekoitella. Jonain päivänä saatan lähteä töihin pörröisessä pinkissä takissa, jonain päivänä Justin Bieberin T-paidassa ja maihareissa, jonain päivänä skarpissa kauluspaidassa ja siisteissä tummissa farkuissa.

Tyylini ei rakennu tiettyjen merkkien varaan, vaan sekoittelen uutta, vanhaa, kalliimpaa ja edullista. 

Tyylini on löytynyt selkeämmin sitä myötä, mitä rohkeammin olen oppinut pukeutumaan juuri niihin vaatteisiin mihin haluan.

Kuvailisin tyyliäni ehkä sanoilla streetstyle-preppy-rock-chic. Aika kaaos jonkun mielestä. Kaiken pitää kuitenkin kasassa mustat vaatteet jotka ovat teini-iästä asti olleet mun tyylin selkäranka. Musta ei ole koskaan ollut mulle ankea tai synkkä väri, vaan tyylikkyyden huipentuma.

Ps. tässä nämä DIY-farkut joista tuli kyllä mielestäni aika kivat.