Tarvitseeko avaruuteen viedä glamouria?
Tällä viikolla seurasimme jälleen yhtä omituista spektaakkelia kun joukko tunnettuja naisia laukaistiin sukkulassa avaruuteen 11 minuutiksi. Tuntuu, että elämme ajassa jossa kaikki on mahdollista, jos on tarpeeksi rahaa ja suhteita.
Blue Originin 14. huhtikuuta 2025 toteuttama all-female -avaruuslento oli hämmentävää sekoilua, ja en keksi yhtäkään hyvää syytä lennolle. Lennon tavoitteena oli herättää keskustelua tasa-arvosta ja avaruustutkimuksen saavutettavuudesta, ja inspiroida naisia. Kuinka monelle tuli tunne, että rikkaiden ihmisten avaruusseikkailu oli saavutettavissa, tai mitenkään inspiroiva?
Mielestäni kyseinen tempaus pikemminkin korosti eriarvoisuutta. Puhumattakaan tempauksen kuormituksesta ympäristölle. Blue Originin New Shepard -raketti käyttää nestemäistä vetyä ja happea, joiden palamistuotteena syntyy pääasiassa vesihöyryä, yhtiön Launch Site One -testialueelta on havaittu merkittäviä metaanipäästöjä. Carbon Mapperin mukaan alueelta pääsee ilmakehään noin 1,5 tonnia metaania tunnissa, mikä on huomattava määrä ottaen huomioon metaanin voimakkaan kasvihuonevaikutuksen.Ja esimerkiksi raketin valmistusprosessissa syntyy arviolta vähintään 50 tonnia CO₂-päästöjä ennen laukaisua. (Lähde)
Jos tällä tempauksella olisi haluttu tukea naisia, edistää tasa-arvoa ja avaruustutkimusta, miksei rakettiin valittu esimerkiksi nuoria opiskelijoita, tai miksei tähän kuluneita varoja kohdistettu mahdollistamaan opintoja vähävaraisille henkilöille jotka haaveilevat urasta avaruustutkimuksen parissa?
Lopuksi haluan vielä muistuttaa naisista, jotka ovat antaneet panoksensa avaruustutkimukseen, ja edistäneet sitä merkittävästi.
Katherine Johnson (1918–2020, USA)
– NASA:n matemaatikko, joka laski tarkasti monien tärkeiden avaruuslentojen lentoradat (esim. Mercury- ja Apollo-ohjelmat).
Mary Jackson (1921–2005, USA)
– NASA:n ensimmäinen POC naisinsinööri.
– Työskenteli aerodynamiikan parissa ja vaikutti merkittävästi NASA:n insinöörikehitykseen.
Dorothy Vaughan (1910–2008, USA)
– NASA:n (silloisen NACA:n) matemaatikko ja johtaja.
– Erikoistui laskentaan ennen tietokoneiden käyttöönottoa ja opetti itsensä ohjelmoimaan.
Valentina Tereshkova (s. 1937, Neuvostoliitto)
– Ensimmäinen nainen avaruudessa (1963, Vostok 6).
– Myös insinööri ja poliitikko myöhemmin.
Sally Ride (1951–2012, USA)
– Ensimmäinen amerikkalainen nainen avaruudessa (1983).
– Fysiikan tohtori ja tieteellisen koulutuksen puolestapuhuja.
Margaret Hamilton (s. 1936, USA)
– Johti ohjelmistokehitystiimiä, joka kehitti Apollo-avaruusaluksen ohjelmiston.
– Käytännössä keksi termin ”software engineering”.
Nancy Grace Roman (1925–2018, USA)
– ”Hubble-teleskoopin äiti”, yksi NASA:n ensimmäisistä naispuolisista johtajista.
– Astrofysiikan uranuurtaja.
Jocelyn Bell Burnell (s. 1943, Iso-Britannia)
– Löysi ensimmäisenä pulsareita vuonna 1967.
– Hänen professorinsa sai Nobelin löydöstä, mutta Bell Burnellin panos tunnustettiin myöhemmin laajasti.
Svetlana Savitskaya (s. 1948, Neuvostoliitto)
– Toinen nainen avaruudessa, ja ensimmäinen nainen, joka teki avaruuskävelyn (1984).
Mae Jemison (s. 1956, USA)
– Ensimmäinen POC nainen avaruudessa (1992).
– Lääkäri, insinööri ja tutkija.
Peggy Whitson (s. 1960, USA)
– Pitkään eniten aikaa avaruudessa viettänyt NASA:n astronautti (yli 665 päivää).
– Ensimmäinen naispuolinen ISS:n komentaja.
Eileen Collins (s. 1956, USA)
– Ensimmäinen nainen, joka toimi avaruussukkulan komentajana.
Christina Koch (s. 1979, USA)
– Osallistui ensimmäiseen täysin naisista koostuvaan avaruuskävelyyn (2019).
– Ennätyksellinen pitkä yksittäinen avaruuslento naiselle (328 päivää).
Jessica Meir (s. 1977, USA)
– Christina Kochin kanssa historian ensimmäinen naisduon avaruuskävely.