Palataanko AJLT-sarjassa vihdoin Sinkkuelämää juurille

Kaikesta ärsytyksestä, murinasta ja napinasta huolimatta uusin HBO maxin tilauksen kun And just like that -sarjasta oli alkamassa kolmas kausi. Kun on kasvanut Sinkkuelämää-sarjan parissa, on mahdotonta kääntää selkänsä sarjan jatkolle, niin epäonnistunut kun se on ollutkin.

And just like that ei ole missään vaiheessa yltänyt alkuperäisen Sinkkuelämän tasolle, taika puuttuu, muutamia pieniä kohtauksia lukuunottamatta.

Sarja ei ole tuntunut luontevalta jatkolta Sinkkuelämälle, vaan omituiselta versiolta jossa kaikki on muuttunut. Tietenkin ihmisten elämä ja ystäväpiiri muuttuu ajan myötä, mutta sarjan ongelma on se, että se muutti kaiken epäuskottavasti ja liiallisesti. Dialogi oli jäykkää, hahmot epäuskottavia, ja en vaan voinut hyväksyä minkälaisia höperöitä fiksuista uranaisista oli tehty. Kaikki se nokkeluus ja hauskuus loistaa poissaolollaan.

Kirjoitin sarjan ensimmäisestä kaudesta melko kiukkuisesti, ja olin todella harmistunut siitä minkälaisena se kuvasi suosikkihahmoni kypsemmät versiot. Puhumattakaan siitä, että Carrielta ja Bigiltä ryövättiin onnellinen loppuelämä törkeästi heti sarjan ensi metreillä.

Sarja ei onnistunut myöskään inspiroimaan tyylin suhteen kuten edeltäjänsä. Etenkin Carrien asut ovat omituisia, ja epämääräisiä. Tuntui että hetkittäin alkuperäisen innostuksen ja inspiraation puutetta oli yritetty korvata liiallisuudella.

Olinkin asennoitunut kolmannen kauden avausjaksoon herkuin, ja matalin odotuksin. Oliko se herkut, nostalginen mielentila vai mikä, mutta viihdyin sarjan parissa. Jaksosta jäi hyvä mieli, ja tuntui että se sai hieman kiinni alkuperäisen Sinkkuelämää-sarjan fiiliksestä. Olisin hyvin voinut katsoa useamman jakson putkeen, ja odotan mielenkiinnolla mitä tällä kaudella on luvassa.