Pour some sugar on me

Olen sokeririippuvainen. Olen aina ollut. Suklaa, ihanat leivokset, tuore pulla, Benin ja Jerryn Cherry Garcia saavat mun sydämen tykyttämään. Ja siinä missä muilla tulee makean suhteen raja vastaan jossain vaiheessa, mulla se raja on epätodellisen kaukana…

Sokerin vaaroista puhutaan nykyään paljon, ja jo lapsikin tietää että se ei ole hyvästä. Sokerilla on niin paljon haittoja hampaiden huonosta kunnosta tulehdustilojen ylläpitoon. Siksi itsekin tuskailen tämän sokeririippuvuuteni kanssa.

Viime vuonna onnistuin olemaan yli puoli vuotta sokerista irti. Ja se miten monessa paikassa sokeria itseasiassa on, on häkellyttävää. Pakko myöntää että se tuntui välillä hankalalta. Tuntui että jää vaille jotain niin ihanaa, että tuli ihan onneton olo. Mutta sehän oli vaan riippuvuus joka nosti päätään. Ylipäätään olo oli todella hyvä, ja verensokeri ei heitellyt jatkuvasti.

Tällä hetkellä sokerilakon aloittaminen on taas ollut mielessäni lähes päivittäin. Syön nimittäin suklaata kuin näkkileipää. Ja kun mietin syitä tähän, yksi suurimmista syistä on se, että arkena, töissä, se on pakotie tylsyydestä.

Keinoja joilla viimeksi onnistuin sokerilakossani olivat:

– vahva päätös, listaa syyt jotka motivoivat pysymään lakossa 

– valmistautuminen: suunnittele eväät ja välipalat hyvin etukäteen

– jos repsahdat, palaa ruotuun, äläkä anna vaan ”palaa”

– repsahdukset monesti myös vahvistavat päätöstä olla sokerittomalla, sokerista tulee nimittäin hirveän huono olo lyhyenkin lakon jälkeen

– hedelmät ja marjat on sun bestiksiä, samoin hunaja

– löydä korvaavia juttuja, esim. jäädytetyistä banaaneista ja sitruunamehusta tehty sorbetti auttoi mut läpi monet jäätelön himot.

Onko muilla samoja fiiliksiä ja kokemuksia sokerista?