Mikä on Hope?

”HOPE Yhdessä & Yhteisesti ry on vuonna 2009 perustettu valtakunnallinen vapaaehtoisjärjestö, joka toimii lasten paremman arjen puolesta Suomessa. Hope tarjouaa konkreettista apua vähävaraisille ja äkillisen kriisin kohdanneille lapsiperheille sekä huostaanotetuille lapsille. HOPE on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö, ja sen toiminta ohjautuu 14 paikkallistoimijan välityksellä eri puolille Suomea” Näin kerrotaan yhdistyksestä heidän omilla sivullaan: www.hopeyhditys.fi

Itse en ollut kuullut koskaan aiemmin HOPE yhdistyksestä. Löysin yhdistyksen kun epätoivoisesti etsin Googlen ihmeellisestä maailmasta erilaisia järjestöjä, joista voisi hakea apuja meidän epätoivoiseen taloprojektiimme. Laitoin heille hakemuksen ja viikon päästä sieltä soitettiin minulle. Sain erikseen sovitun ajan, jolloin sain mennä heidän yhteen toimipisteeseen kiertelemään ja etsimään meille sopivaa tavaraa vanhan tilalle varastoon odottamaan uutta kotia.

Varasto oli täynnä erilaista, hyvin koottain & aiheittain lajiteltua yksityisten ihmisten ja yritysten lahjoittamia pääosin käytettyjä tavaroita. Kuin kirpputori, joka oli lajiteltu valmiiksi ja ilman kassaa. Kulutinkin aikaa siellä 2,5 tuntia penkoen eri laatikkoja etsien juuri meille sopivia tavaroita ja vaatteita. Löysin pojille muutamia seuraavaa kokoa olevia vaatteita, joitain leluja, lakanoita, pyyhkeitä, kodin tavaroita, kirjoja yms. Matkaan tarttui myös Ikean lahjoittamia minullekkin sopivia pieniä huonekasveja – nimittäin muovisia. Jos saisin sellaiset vaikka seuraavassa kodissa hengissä pysymään. Saas nähdä. Tulipahan hyvä mieli kun sai vanhan tilalle uutta odottamaan – ei tarvitse ihan tyhjässä talossa sitten asustella kun sen aika koittaa 🙂

Itse olin todella kiitollinen tästä mahdollisuudesta ja täytyykin sanoa SUURI KIITOS niille ihmisille, jotka ovat sinne tavaraa lahjoittaneet. Tarpeeseen menevät kaikki. Valitettavasti kaikki eivät ole yhtä kiitollisia avusta, vaan joukkoon mahtuu aina monenlaista tallaajaa. Itse olin ihan pöyristynyt kun kuuntelin varastolla samaanaikaan olevaa toista henkilöä X, joka ystävänsä kanssa paikkaa kiersi läpi – kaikki 10 minuttia. Todeten että mitä ihmeen lumppua ihmiset lahjoittavat, ei tainnut paria tavaraa lukuunottamatta kelvata tavarat. Pisti kyllä miettimään ettei hänellä sitten ehkä ollutkaan tarvetta millekkään – ehkä hänellä olikin varaa mennä ostamaan merkkivaatteet uutena Stokmannilta. Tai jos Sossu vaikka antaisi rahaa uusiin? Kiittämättömyys…. MUR! Onneksi kuitenkin suurinosa ihmisistä osaa tällaista apua myöskin arvostaa – itse ainakin pidän jatkossa HOPEN mielessä, mikäli tavaraa joskus lahjoitettavaksi asti taas kertyy – jaetaan sitten tasan Pelastusarmeijan ja HOPEN kesken. Hienoja järjestöjä.

Muuten tavarat päätyivät nyt varastoon uutta taloa odottamaan, mutta yksi pikku juttu piti ottaa heti käyttöön :

Nyt on Nörtin – alias Hämähäkkimiehen kivempi käydä Verk – Verk – verkottamassa ihmisiä kun on asianmukaiset vermeet päällä. Vinkkinä niille, jotka joutuvat verkotuksen uhreiksi, että verkon saa rikottua käyttämällä tuttua lyhennelmää – Rik Rik!

Äiti kuittaa ja menee sohvalle tai vaikka kahdelle asentoon X, Z tai O, ottaa popcorn kulhon viereen ja katsoo jotain todella tyttöhömppää, sillä mieheni Maailman paras putkimies lähti päivätöiden lisäksi yöksi töihin ja jatkaa siellä sitten myös huomiset päivän työt – tilinpäätöstä odotellessa!

Ps. Pitikin vielä kertoa, että haimme tänään Nörtille hänen ihka ensimmäiset silmälasit – oikein Mikki Hiiren kuvalla varusteltuna. Hämähäkkimies kun on vannoutunut Mikki Hiiren kerhotalon ystävä. Vietimme hetken kahdenkeskistä Äiti – lapsi aikaa samalla kaupassa käyden. Parin viikon takaisen silmälasien valintakerrasta viisastuneina emme menneet koko perheen voimin viihdyttämään Instrumentariumin väkeä. Silloin Nörtti nyyhkytti hiljaa koko silmälasien sovitusten ajan, ettei hän missän tapauksessa halua itselleen silmälaseja – sovitti kuitenkin kaikkia kiltisti. Samaan aikaan Gansteri lähes kieri lattiantasolla huutaen naama punaisena, että HÄN TAHTOO LASIT! Pikkubroidi ei mitään ääntä onneksi pitänyt – hän keskittyi nappaamaan vainvihkaa erilaisia laseja itselleen salaa sovitettavaksi.

Pps. Lasit ehtivät kaksi kokonaista tuntia ehjinä olemaan, kunnes Gansteri kävi vääntämässä ne solmuun. Onneksi Maailman paras putkimies sai ne itse oiottua ainakin melkein suoriksi takaisin – Ois kyllä nolottanut mennä heti huomenna takaisin liikkeeseen: ”Hei, meillähän oli onneksi se 30 euron vakuutus tämmöstä varten, eikö?”