Helsinki Half marathon reittikierros 28.5.2016

IMG_0267.JPG

IMG_0268.JPG

IMG_0270.JPG

IMG_0281.JPG

IMG_0282.JPG

IMG_0283.JPG

IMG_0284.JPG

Terveisiä Helsinki Half Marathonin reittikierrokselta! Täytyy sanoa, että reitti on kyllä kauneimpia, mitä Helsingissä pystyy juoksemaan, ja kohtuu nopeakin. Harmittaa etten itse pääse mukaan juoksemaan, mutta kannustamaan aion tulla ihan ehdottomasti.

Tällaiset yhteislenkit ovat todella mukavaa vaihtelua juoksijan arkeen. Tuli tavattua monta tuttua KPK24/7-facebook-ryhmästä ja höpistyä oikein urakalla juoksujuttuja. On hienoa, että laji yhdistää!

Mun päällä on selvästi jokin vauhtipupujen kirous. Eilen juoksin vauhtiryhmässä 5.40-6.00 min/km, jonka jänöset päättivätkin pinkoa 5.10 min/km vauhtia. Maraton painaa vielä sen verran kropassa, että ei ollut ihan ideaali pitkän lenkin vauhti meikäläiselle. Mukana oli myös Bugaboon juoksurattaiden testiryhmä. Miten upeat kärryt. Onneksi niille ei ole henilökohtaisesti enää tarvetta. Hah!

Valmentaja laittoi tänään viestiä, että Hiekkaharjussa juostaisiin keskiviikkona radalla 10 000 metrin kisa, ja että hän tulisi mielellään kannustamaan. Kerrankin olen järkevä ja kuuntelen kroppaani. Ei tunnu yhtään siltä, että pystyisin tällä hetkellä mitään kympin enkkaa rykäisemään. Ensi viikolta odotan eniten sitä, että pääsisin taas normaaliin 90 km viikon juoksurytmiin kiinni. Täytyy myöskin myöntää, että noi ratakisat jännittää kovasti. Ne eivät lähtökohtaisesti tunnu yhtään omalta jutulta. Mutta aion ottaa haasteen vastaan ja hakea niistä vauhtia syksyn kokomaratonille. Epämukavuusaluetta kohti mennään :).

Suhteet Oma elämä Liikunta

Juoksijan varpaat

Varoituksen sanana tämä postaus on ei heikkohermoisille. Maraton jätti tällä kertaa jälkensä. Eipä nuo varpaat ole kauniit olleet aiemminkaan, mutta nyt yksi varvas on mustana, kahdesta lähti kynnet ja neljäs piilottelee toisen varpaan takana he(a)ngaten. Vatsani kääntyi moneen kertaan ympäri kun tänään operoin kynnet irti. Nämä lääkärileikit lähentelevät jo sietokykyni rajoja. Saas nähdä miten pärjään näiden suojattomien varpaideni kanssa. Todellinen juoksijan jalka.

IMG_0264.JPG

IMG_0263.JPG

Juoksin tänään pitkästä aikaa töihin 12 km. Valtava uupumus on iskenyt nyt reilu viikko maratonin jälkeen. Sykkeet ovat noin 15 lyöntiä normaalia korkeammat ja veto on ihan veks. Pitää ottaa nyt vaan iisisti ja kuunnella oloa. Huomenna ajattelin aamulla hölkätä viitisen kilometriä ennen töihin lähtöä. Katsotaan miten sujuu, ja hidastellaan sen mukaan.

Työnantaja tarjosi tänään edullisen hieronnan, ja tartuin oitis tarjoukseen. Elämäni ensimmäinen (oikeasti) hieronta, eikä takuulla viimeinen. Reidet jäivät tällä kertaa hieromatta kun jo pelkän niska-hartiaseudun jumit olivat sitä luokkaa, että koko ajan olisi saanut käytettyä niiden auki murjomiseen. Pohkeita hierottaessa sain kuulla hienovaraisen vihjailun siitä, että voisi olla ihan paikallaan varata uusi aika koko koiville.

Leppoisaa perjantaita!

 

Suhteet Oma elämä Liikunta