…juo kuravettä päälle ja viime viikon juoksut

DSC_0292.JPG

DSC_0293.JPG

DSC_0296.JPG

Löysin sunnuntai-iltana jääkaapin perukoilta noin pari viikkoa takaperin avatun pastakastikepurkin jämät. Keitin pastan ja hetken haistelun ja maistelun jälkeen heitin purkin pohjat pastan joukkoon. Yöllä se sitten alkoi potkimaan. Podin etovaa oloa ja vatsakipua sängyn pohjalla koko maanantaipäivän. En suosittele kokeilemaan. Nyt elämä on jo voittanut, mutta kyllä tämäniltainen lenkki vielä takkusi ihan huolella. Jää nähtäväksi miten suoriudun lauantain Aktia cupin kympistä, jonka olin ajatellut kiskaista ihan silkasta mielenkiinnosta nykyistä kuntoa kohtaan.

DSC_0298.JPG

Näissä aurinkoisissa kevätkeleissä on näin vanhemman näkökulmasta myös kääntöpuolensa, nimittäin kuravellit. Sitä on riittämättömiin päiväkodin pihassa, ja siitäkös pojat nauttivat! Pienempi taisi niin uida siinä, juoda sitä kuin ammentaa sitä ämpäreittäin paikasta toiseen. Voin sanoa, että sen on näköinen myös kylpyhuoneemme. Toinen puoli tässä ihanuudessa on lämmin auringonpaiste ja lasten riemu. Ehkä kestän ne hiekat kylppärissä.

Viime viikon juoksut
Viime viikolla elelin kevyttä juoksuviikkoa, joka nimestään huolimatta ei jostain syystä tuntunut yhtään siltä. Syyllinen taitaa löytyä edellisviikon satasesta tai sitten omista lenkkisäätämisistäni. Veikkaan jälkimmäistä. Tiistaina hukkasin aamulenkillä nenää niistäessäni taskussa olleen pankkikorttini ja jouduin juoksemaan suunniteltua pidemmän lenkin. Kortti onneksi löytyi. Torstaina sain kutsun maratonkoulun treeneihin ja vedin sitten kevyemmän vk-treenin tilalle kunnon setin. Lisäksi menin taas viikonloppuna törttöilemään ja juoksemaan miehen työreissun takia viikonlopun molempina päivinä aamu- ja iltatreenit putkeen. Se kyllä tuntui. Ei ihme ettei oikein kulkenut… Lauantaina pääsin lenkille vasta alkuillasta, ja kuiva asfaltti poltteli niin pahasti tossujen alla, että koko lenkki oli yhtä sykkeiden vahtaamista. Keskustan baanalla annoin jaloille luvan juosta ja kello piippasi aikaan 3.55 min/km. Voisin sanoa melkein rakastavani tuota musiikkitalolle kurvaavaa vauhtitietä. Taidan olla todella vinksahtanut.

Ma – Lepo
Ti – aamu: 40 min, ilta: 40 min
Ke – ilta: 53 min + lihaskuntotreeni 40 min
To – aamu: 30 min, ilta: vk-mäkivetotreeni 75 min sis. 2 km vk-reipasta vauhtia (4.30 min/km)
Pe – Lepo
La – ilta: 80 min pk-lenkki
Su – aamu: 165 min pitkä lenkki
Yhteensä 85 km

Hyvin kulkevaa loppuviikkoa!

Hyvinvointi Liikunta Terveys Lasten tyyli

Lisäboostia ja lämpöä energiageeleistä pitkillä lenkeillä

DSC_0288.JPG

Olen alkanut kantaa pitkillä lenkeillä yhtä energiageeliä mukanani. Kesällä otan mukaan vielä pienen juomapullonkin, mutta näin talvella ei janon tunne yllätä niin helposti. Ensi viikolla aion kyllä ottaa mukaan myös nestettä, sillä huomaan nuukahtavani pitkiksen lähennellessä loppuaan. Tänään kilometrejä kertyi kuitenkin 28, joten ihmekös tuo. Juominen unohtuu herkästi viileällä säällä lenkkeillessä, mutta nestettä haihtuu silti hikoillessa. Onhan se nyt ihan päivänselvää, että nestehukka laskee suorituskykyä. Pitkän juoksun aikana myös kehon energiavarastot hiipuvat, jolloin keho ei tuota enää yhtä paljon lämpöä. Puolentoista tunnin juoksun jälkeen alkavat käteni olla umpijäässä. Olen huomannut, että kun siinä kohtaa nautin energiageelin, lämpenevät näpit muutamassa minuutissa. Olen tykästynyt High5:n geeleihin ja Zero-tabletteihin. Geeli antaa nopeasti tarvittavan lisäboostin ja Zero-tabletista valmistettu juoma ei jää hölskymään mahaan samalla tavalla kuin pelkkä vesi vaan imeytyy elektrolyyttien ja magnesiumin ansiosta nopeasti. Juoma on sen verran hyvänmakuista, että teen litran juoman lämpimillä ilmoilla jokaisen lenkin jälkeen. Energiaa siitä ei saa, mutta sen ansiosta tulee juotua ainakin tarpeeksi. Markkinoilla on varmasti muitakin ihan yhtä hyviä energianlähteitä, mutta itse olen jämähtänyt näihin kun ovat olleet itselleni toimivia.

Lisäksi kärsin talvisin pitkän lenkin jälkeen viluisuudesta. Helsingin Sanomat kirjoittivatkin taannoin jutun aiheesta, joka antoi tähän hyvän selityksen. ”Kehon pintaosat ja niissä oleva veri jäähtyvät ulkona ulkollessa parin kolmen sentin syvyydeltä. Pinnan verenkierto heikkenee, ja veri jää ihon pintaosiin. Kylmentymistä ei aina huomaa, koska rasituksen aikana elimistön sisälämpötila pysyy ennallaan. Elimistön sisälämpötila alkaa laskea vasta muutaman minuutin kuluttua lenkin päättymisestä, kun viilentynyt veri lähtee liikkeelle. Jos elimistön sisälämpötila laskee esimerkiksi puoli astetta, siitä palautuminen voi kestää lepotilassa puolikin tuntia. Vilun tunnetta voi myöhemmin aiheuttaa myös se, että verenkierto suuntautuu pois harjoituksessa käytetyistä lihaksista.” HS 18.11.2015

Olen huomannut, että parhaiten lämpenen lenkin jälkeen kun menen suoraan lämpimään suihkuun ja laitan reilusti lämmintä ylle. Myös lämpimän juoman nauttiminen auttaa nostamaan kehon sisälämpötilaa ja horkka menee nopeammin pois. Onneksi ollaan jo kesän kynnyksellä ja voidaan nauttia vain hikoilusta. Lämpimiä ja energisiä lenkkejä!

Hyvinvointi Liikunta