Heinola, tuo itä-hämäläinen kaupunki, jossa vietin lapsuuteni ja nuoruuteni, liikuttaa minua kirjaimellisesti jokaikinen vierailukerta. Lieneekö näillä sydämenasioilla vaikutusta, mutta ainakin näiden vaaleanpunaisten lasien takaa näyttäytyy tuo pieni kaupunki yhtenä kauneimmista kaupungeista, joissa olen itse käynyt tai ainakin asunut. Tuolla entisellä kotikaupungillani on niin upea luonto, että se pakottaa laittamaan lenkkarit jalkaan ja lähtemään ihastelemaan rantaraitin maisemia. En yleensä raahaa kännykkää lenkeille mukaan, mutta nyt tein poikkeuksen, jotta sinäkin pääset kuvien muodossa nauttimaan entisen kotikaupunkini maisemista. Tervetuloa kuvien myötä mukaani joululenkeille!

Jouluaaton pyhitän aina lepäilylle ja perheelle, mutta heti aaton jälkeen hoidin majapaikan vaihdon juosten. Joulupäivän vauhtikestävyystreeni (20 min PK-vauhtia, 25 min reipasta, 20 min PK-vauhtia) hujahti kuin huomaamatta luonnon ihmeellisyyksiä hämmästellen. Voiko oikeasti olla joulukuu?! Tapaninpäivänä tein pari lyhyttä PK-lenkkiä (yht. 12 km) ja sunnuntaina ennen kotiinlähtöä juoksin serkkuni kanssa pitkän lenkin (23 km). Jouluviikon alussa tulin katsoneeksi Garminin connectista juoksutilastojani. 3000:sta juoksukilometrista puuttui viikkoa ennen vuoden vaihtumista 124 kilometriä. Muutaman tunnin pohdin, mietin ja laskeskelin, ja tulin lopputulokseen, että antaa puuttua. Numeroitahan nuo vain ovat. 3000:sta kilometrista tulee siis uupumaan muutama kymmenen. Olisi ollut liian kuluttavaa lähteä ahnehtimaan tasatonnia täyteen enää tässä vaiheessa. Ensi vuonna olen näiden kilometritavoiteiden kanssa aikaisemmin liikkeellä.

Heinolassa juostaan heinäkuussa kaupunkipuistopuolikas. En ole itse koskaan päässyt tapahtumaan juoksemaan, mutta ensi vuonna yritän ehtiä paikalle. Reitti on postikortin kaunis. Tervetuloa mukaan! Lisätietoa löydät tästä.