Työkokeilun kautta

Viime aikoina työttömän arkeni on vilkastunut ja saanut uutta vauhtia, ehkä vähän yllättävästikin TE-toimiston avittamana. Ehkä jo aiemmin kerroinkin, että nyt kun työnhaku on kestänyt kohta puoli vuotta, on TE-toimistossa huomattu että vastavalmistunut yhteiskuntatieteilijä ei ole työmarkkinoiden kuuminta kamaa. Sain nyt oman työvoimaneuvojan, joka esitteli niitä ässiä, mitä työkkärillä on hihassaan työpaikan avautumisen helpottamiseksi. Virkamiesurasta haaveilevalle paras vaihtoehto lienee työkokeilu ja viime viikot olenkin etsinyt sopivaa paikkaa siihen. Ministeriöiden ovia kolkutellessa mietin sitä, miksi valtionhallinnossa ei kehitettäisi trainee-ohjelmaa, mitä eri ministeriöt ja niiden alaiset laitokset voisivat soveltaa omien tarpeidensa mukaan? Ei siellä ole varmaan resursseja siihenkään, vaikka pidemmällä tähtäimellä traineet voisivat helpottaa näiden paikkojen työtaakkaa ja rekrytointiprosesseja.

 

Työkokeiluahan ei ole varsinaisesti tarkoitettu auttamaan akateemisesti koulutettuja työnhakijoita jalan saamaan jalkaa oven väliin. Kieltämättä vähän nöyryyttävääkin se on, hakea ”kokeilemaan” työntekoa kun itsellä on työkokemusta jo paljonkin myös asiantuntijatasolta, oman alan työkokemus rajoittuu vain harjoitteluihin. Työkokeilun, samoin kuin korkeakouluharjoitteluiden käytännöt ovat villejä, niiden hyödyllisyys on paljolti oman ja työnantajan asenteen ja aktiivisuuden varassa. Paras, siis karmein, esimerkki minulle tarjotuista paikoista on erään viraston asiakaspalvelusta. Olin hakenut viraston toiselle osastolle harjoitteluun, mutta siellä oli ilmeisesti pistetty merkille monivuotinen asiakaspalvelukokemukseni joten minulle tarjottiin harjoittelupaikkaa asiakaspalveluun Kelan työssäoloehdon mukaisella vähimmäispalkalla, mikä silloin oli reilu 1100 euroa. En ymmärrä vieläkään, mitä sellaista osaamista olisin voinut harjoittelussa kehittää, mitä minulla ei ollut jo ennestään. Harjoittelupaikkatarjouksen saamisen aikaan olin ollut jo pidemmän aikaa töissä yrityksessä, joka maksoi asiakaspalvelutaidoistani ihan käypää palkkaa. Strukturoidumpi trainee-ohjelma pakottaisi molemmat osapuolet miettimään, mitä hyötyä harjoittelusta on ja millä tavoin sen aikana kehitetään harjoittelijan osaamista niin että siitä olisi hyötyä tämän työuralla, mahdollisesti myös työnantajalle. 

 

Kaiken nurinan jälkeen on kuitenkin todettava, että työkokeilupaikan hakeminen oli työpaikan hakemiseen verrattuna helpompaa. Paitsi, että ilmaiseksi työvoimaksi on tietysti helpompaa hakea kuin palkalliseksi, nyt saatoin ajatella niitä paikkoja, missä haluaisin olla töissä sen sijaan mihin minun olisi realistista päästä töihin. Hakemusten kirjoittaminenkin oli helpompaa kun motivaatio päästä näihin paikkoihin oli korkeammalla. Ehkä olisin voinut lähteä työnhaussakin liikkeelle painottaen enemmän omia unelmia, eikä keskittyä niin tiukasti hakemaan niihin ilmoitettuihin paikkoihin. Työkokeilupaikka on nyt sovittuna, aloitus on muutaman viikon päästä. Tässähän pääsee töihin! Palkkaa niistä ei tosin makseta, mutta paikkaa hakiessa minulle oli tärkeää että pääsen tekemään samoja tehtäviä kuin muutkin samassa yksikössä enkä harjoittelijalle varattuja avustavia tehtäviä. Tositoimiin siis!

puheenaiheet ajattelin-tanaan tyo
Kommentit (3)
  1. Hui, tännehän on päässyt tulemaan ekat kommentit ihan mun huomaamatta! Kiitos niistä 🙂 

    Työkokeilun soveltaminen työkkärissä ja työpaikoilla on minun kokemuksen mukaan ollut vielä vähän hakusessa, se varmaan vielä vähän hakee muotoaan. Kiva olla koekaniinina tässä murrosvaiheessa! Ilmeisesti työkokeilu on ollut tarkoituksena rajata pienemmälle joukolle, ammatinvaihtajille ja työelämään palaaville jne. ja työkkärissä ei oikein haluttu puhua siitä vaihtoehtona ennen kuin olin ollut jo muutaman kuukauden työttömänä. Hyvä, että on edes joku mahdollisuus päästä ikään kuin sivuoven kautta sisälle valtionhallintoonkin! 

  2. Tuleva akateeminen työtön
    4.4.2014, 15:01

    Tämähän olikin mahtava tieto. Luulin ettei työkokeilua ole suunnattu akateemisille työttömille (aiemmin käytössä ollut työelämävalmennus oli myös heillekin suunnattu), mutta näköjään työkkärissä osataankin joustaa. Eipähän tarvitse pelätä aivojen mätänemistä, kun on mahdollisuuksia päästä edes joihinkin hommiin.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *