Sain viime perjantaina Porvooseen seuraa Turun suunnalta. Mies lupautui olemaan lasten kanssa, joten minulle tarjoutui vuorokausi nauttien Porvoosta rauhassa. Ajatuksena oli syödä hyvin, kierrellä kaupoissa, rentoutua ja näyttää Porvoota (tällä puolen vuoden kokemuksellani). Ja täytyy sanoa, että vuorokausi oli erittäin onnistunut. Ajattelin ensin, että jaan päivän ja paikat erillisiin postauksiin, mutta kotona huomasin, että kuvaajan (eli minun) keskittymiseni taisi olla juttelussa ja nauttimisessa niin, että kuvia tuli otettua melko vähän ja nämäkin tässä postauksessa olevat kuvat ovat laadultaan sitä sun tätä, koska en jaksanut kantaa isoa kameraa mukanani. No joka tapauksessa aloitimme kierroksemme tietysti heti syömällä. Olin valinnut lounaspaikaksi Zum Beispielin, joka löytyy Vanhasta kaupungista.
Zum Beispiel avaa ovensa kymmeneltä muina päivinä paitsi sunnuntaina, jolloin se on suljettu. Ma-ti paikka sulkeutuu kuudelta, ke-to yhdeksältä ja pe-la yhdeltätoista. Joka päivä tarjolla on aamiaista, burgereita ja kevätmenu (arkisin lounasaikaan ei koko listaa), kahvia/teetä ja makeita herkkuja sekä viikolla lounaslista. Tarjolla on siis paljon kaikkea ja varsinkin ensimmäisellä käyntikerralla saattaa iskeä valinnan vaikeus. Kevätmenuulta löytää jokainen varmasti jotain ja erityisen hyviltä kuulostivat ainakin itsetehdyt jäätelöt.
Paikka itsessään on rennosti, mutta ajatuksella sisustettu. Punaiset tuolit ja sininen seinä ovat hauskoja yksityiskohtia muuten aika pelkistettyyn värimaailmaan. Jokaisessa pöydässä kukki maljakossa iso neilikka ja tyhjiä pöytiä oli isossa tilassa vielä yllättävän monta, vaikka ruokailijoitakin oli jo kiitettävän paljon.
Kävelimme suoraan tiskille, josta löytyi lounaslista. Katselimme viikottain vaihtuvaa listaa ja tilasimme molemmat omatekoista luomupastaa tiikeriravuilla, valkosipulilla, chilillä ja salaatilla. Ruoat maksettiin heti tiskillä ja saimme mukaamme numerokyltin. Erittäin toimiva systeemi, varsinkin lounasaikaan kun useimmilla on kiire poistua ravintolasta heti syömisen jälkeen. Valitsimme pöydän ja haimme ruokia odotellessamme maustettua vettä ja luomu leipää. Ehdimme syödä leivän ja jutella hetken, kun ruoka jo saapuikin pöytään. Annoksen ulkonäkö ei aiheuttanut riemunkiljahduksia, mutta maku oli erittän hyvä. Pasta tuntui sopivasti hampaissa, chiliä ei ollut liikaa, valkosipuli antoi hyvin makua ja tiikerirapujakin löytyi pastan seasta yllättävän monta. Pienellä lautasella ollut salaatti sopi paikan rentoon otteeseen ja tuore vesimeloni ja ananas olivat mukava lisä. Olimme molemmat tyytyväisiä ja 14 euroa annoksesta ja hyvästä leivästä tuntui kohtuulliselta. Jätimme välistä (lounaan syöjille euron maksavan) luomu kahvin ja jatkoimme hyvin mielin matkaamme Petri’s Chocolate Roomiin.
Zum Beispiel
Rihkamakatu 2, Porvoo (Vanha kaupunki)
Kotisivut; zum.fi, facebook-sivut; täällä.
Olen edelleenkin hieman ihmeissäni miten en ollut aiemmin huomannut Petri’s Chocolate Roomia. Olen kävellyt siitä ohi monia kertoja ja ilmeisesti olen aina kääntänyt katseeni Meat Districtin suuntaan eli pois kahvilasta. No kahvi ja jälkiruoka mielessämme astelimme sisään Petri’s Chocolate Roomiin. Valinnan vaikeus se yllätti myös jälkiruokaa valittaessa. Tutkimme eri kakkuvaihtoehtoja, mutta päädyimme kuitenkin ottamaan käsityönä tehtyjä praliineja. Valikoima oli mukavan suuri ja omalle lautaselleni valitsin savusuolan, passionin, punaherukan, suolakinuskin ja lakritsin makuiset praliinit. Täydellisiä, varsinkin hyvän kahvin kanssa.
Palvelu oli erinomaista ja paikka oli tyylikkään valkoisesti sisustettu. Koska olimme sisään tultaessa ainoita asiakkaita sateisena päivänä, saimme jutella valikoimasta ja paikasta rauhassa sekä valita minkä vain pöydän. Seinillä roikkui muuten Porvoolaisen valokuvaaja Niko Laurilan tauluja (maisemakuvia Porvoosta), jotka olivat myynnissä. Kun aloimme tehdä lähtöä, kahvilaan alkoi tulla muitakin, joten ajoituksemme oli täydellinen. Mahat täynnä suolaista ja makeaa lähdimme kiertelemään kauppoja ja kirpputoreja.
Petri’s Chocolate Room
Jokikatu 16, Porvoo (Vanha kaupunki)
Kotisivut; petris.fi, facebook-sivut; täällä.
Kauppojen ja kirpputorien jälkeen alkoi taas iskeä pieni nälkä ja ehdotin lasillista viiniä Eloisa Wine&Foodissa. Tiesin, että tarjolla on hyviä viinejä ja sen lisäksi pientä suolaista tapasten muodossa. Kylmä päivä sai kallistumaan lämmittävän punaviinin puoleen ja listalta löytyi ilahduttavasti kaksi luomu punaviiniä laseittain myytävinä. Tapaksissa vaihtoehtoja oli sopivasti ja 5€/tapasvaihtoehto oli hyvä hinta. Itselleni valitsin manchego juustoa, vadelmahilloa ja patonkia sekä patonkeja paholaisenhillolla ja serranokinkulla. Hyvä kokonaisuus viinin kanssa. Pieni miinus valmiista patongista ja kylmästä juustosta, mutta koska paikan pääpaino on kuitenkin juomissa on se ehkä ymmärrettävää. Manchego on onneksi hyvää myös kylmänä.
Paikka on ihastuttavan pieni ja tyylikäs. Se avaa ovensa ti-pe vasta neljältä ja lauantaisin kahdeltatoista, jolloin tarjolla on brunssi kello kolmeen asti. Sunnuntaina ja maanantaina paikka on suljettu.
Eloisa Wine&Food
Rauhankatu 20, Porvoo
Kotisivut; eloisawinefood.fi, facebook-sivut; täällä.
Seuraavana aamuna suuntasimme suoraan aamupalapöytään. Olin kuullut hyvää Cafe Postresin brunssista ja koska paikka avaa ovensa lauantaisin jo yhdeksältä päätimme aloittaa aamumme syömällä siellä. Olen käynyt jo useampaan kertaan kahvilassa (ensimmäisellä kerralla kirjoitin paikasta lyhyesti täällä), mutta nyt kävin ensimmäistä kertaa brunssilla. Täytyy erikseen mainita, että tälläkin kertaa palvelu oli erinomaista. Maksettuamme brunssin valitsimme pöydän, riisuimme takkimme ja lähdimme hakemaan syötävää brunssipöydästä.
Tarjolla oli kuskussalaattia, kvinoasalaattia, rucolasalaattia parsakaalilla, leikkeleitä, marinoituja punasipuleita, keitettyjä kananmunia, makkaroita, brie juustoa, jogurttia ja granolaa, pannukakkua, hilloa, mansikkavispipuuroa, hedelmäsalaattia, kakkua, erilaisia leipiä ja croissantteja. Tarjolla oli myös erilaisia tuoremehuja ja kahvia tai teetä. Ihanan persoonallinen aamupala/brunssipöytä. Kaikkea tuli tietysti maistettua ja marinoidut punasipulit, leivät ja vispipuuro olivat erityisen hyviä. Kahvikin maistui niin hyvältä, että join kolme kupillista. Leena Kouhian astiat ihastuttavat edelleen, vaikka ensimmäinen kupillinen kahvia jäähtyykin liian nopeasti paksussa kupissa. Syötyämme (aivan liikaa) lähdimme jatkamaan matkaa. Tuolloin paikka oli jo melkein jokaista pöytää myöten täynnä. Brunssi maksoi 17,50 euroa/per henki ja sillä saimme todella herkullista ruokaa, hyvää kahvia, erinomaista palvelua ja kauniin ympäristön tälle kaikelle.
Vuorokausi vierähti liian nopeaan, joten vinkkinä vaan kaikille kaukana asuville ystäville; Tervetuloa Porvooseen, olen jo valmiina seuraavalle kierrokselle.
Cafe Postres
Gabriel Hagertin kuja, Porvoo
Kotisivut; cafepostres.fi, facebook-sivut; täällä.
